Viikontakaisia tokoja taas

Laji: Toko ja frisbee
Koira: Hoina 5v ja Chhaina 3v
Paikka: Raisio
Vetäjä: Omatoimitreeni

Tiistaina emme päässeet ryhmätreeneihin, joten kävimme taas Ellan, Tepon ja Vilun kanssa treenailemassa jo aamupäivällä. Hoinan treenit tulivat videolle, mutta Chhainasta otimme vain tavallisia valokuvia kuvituskuvaksi tuleviin merkintöihin.

Hoinan kanssa kokeilimme elämämme ensimmäistä kertaa hyppynoutoa. Sehän sujui jo ihan helposti, vaikka kapula lensi aina esteestä vasemmalle. Kaukokäskyjen yksittäisiä vaihtoja otettiin pari kertaa niin, että Ella heilui Hoinan takana liikkeenohjaajana. Ensimmäisillä kerroilla Hoina vain jumitti maassa, mutta ensimmäisen oikean suorituksen palkkauksen jälkeen se onnistui joka kerralla. Toistomäärä pidettiin pienenä näissä molemmissa, koska halusin vain kokeilla niitä ja palkita varmat onnistumiset.

Myös ruutuun juoksemisia otettiin taas niin, että sinne piti jäädä seisomaan, ja kyllähän se vaan vieläkin tarjosi sitä suoraa maahanmenoa. On tässä jo mietitty, että mitä sitten, jos se vaan menisikin suoraan maahan... Ensimmäisellä toistolla Hoina ei edes juossut ruutuun asti vaan vaati toisen käskyn, eikä se silloinkaan mennyt maahan kuin vasta ruudussa. Kaipa se siis sentään ruudun rajat on sisäistänyt. :D Lopulta käskyä vaihtamalla saatiin pari seisomaan jäämistä, ja kyllä mä meinaan jatkossakin sitä seisomista kaikesta huolimatta vahvistaa. Sitten vain kokeessa lienee parempi sanoa varmuuden vuoksi, että koira menee suoraan maahan, kun niinhän se luultavasti silti tekee. :D

Ennen treenejä olin lämmitellyt koirat hyvin, koska halusin heitellä molemmille koirille vähän frisbeetä. Ja kyllähän molemmat tytöt niitä komeasti nappailivatkin niillä kerroilla, kun heittoni onnistuivat. Sehän se on tuossa lajissa vaikeinta! Chhainan kanssa tehtiin myös läheltä pystyheittoja ja erilaisia hyppykoppeja.

Chhainakin teki ruutuun juoksemisia, alokkaan ja avoimen luokan hyppyä eli käytännössä testasi kummankin hyppyesteen ja juoksi yhden luoksetulon. Treenit olivat kaiken kaikkiaan onnistuneet, sillä virheitä ei juurikaan tullut ja jos tuli, ne saatiin hyvin korjattua. Paljon ja tiheästi palkkaa kiteyttänee treenien olemuksen. Autossa kotimatkalla olikin Ellan kanssa puhetta siitä, miten meidän tottelevaisuustreenit ovat parantuneet ilmiömäisesti heti, kun olen alkanut suunnitella ne ennakkoon ja pysynyt suunnitelmassani. Kyllä se vaan kannattaa!