Anu Rikkilän tokokoulutus

Laji: Toko
Koira: Chhaina 4,5v ja Purna 6kk
Vetäjä: Anu Rikkilä
Paikka: ATT

Tänään meillä oli minun järjestämäni tokokoulutus pienellä porukalla: itse treenasin oman vuoroni puoliksi Chhainan ja Purnan kanssa, ja lisäksi Chhainan pojat Narvi ja Passo tulivat mukaan Helsingistä. Chhainan kanssa teemana oli erityisesti kehäänmeno ja jatkuva hallinta, ja Purnan kanssa haettiin vinkkejä noutokapulan kanssa jatkamiseen ja seuraamiseen.

Mähän en ole opettanut vielä kenellekään koiristani mitään kehäänmeno- tai siirtymärutiineja, vaikka Finan ja Hoinan kanssa ollaan kisattukin. Pelkkä suullinen "tässä" on riittänyt aika pitkälle. Chhainan kanssa olen kuitenkin ensimmäistä kertaa törmännyt siihen, että koska se ei kyseenalaistamatta aina tee töitä vaan mulle, niin kaikenlaista haahuilua ja komentohaukkua on ilmennyt. Lisäksi olen aina vain laiskana päästänyt koiran posottelemaan autosta tai kentän laidalta edeltä kentälle. Kentän arvo on siis päässyt nousemaan hurjan suureksi ja minun arvoni koiran silmissä kentän laidalla on ollut aika minimaalinen, kun sillä on niin kiire kentälle. Kaikki tämä johtuu tietysti vain siitä, että minulla ei ole koskaan ollut mitään kiinnostusta tällaisten "vähäpätöisten" (lue ironia) asioiden harjoitteluun - enhän koskaan ole ollut mikään kunnon tokoihminen vaan ainoastaan tykännyt vauhtiliikkeistä. :D

Nyt kun koiran motivaation ylläpitäminen ja minulle tekeminen ovat oikeastaan ainoita meitä tokokokeeseen menemästä estäviä asioita, niin kummasti on tullut omistajallekin motivaatiota laittaa paukkuja niihin. Ja kas, kun otin koiran alusta asti halliin hallitusti, laitoin sen boksiin odottamaan omaa vuoroa, otin sen boksista heti namitukseen perusasentoon ja kentälle mentiin hallinnassa, niin heti lakkasi pakka leviämästä! Kentälle tehtiin vielä agilityhypyistä portti ikään kuin tokokehään, missä käytiin tekemässä aina yksi tehtävä ja tultiin pois. Tätä ehdottomasti jatketaan! Kertaakaan koko 20min pätkällä ei tullut haahuilua, josta olisi täytynyt suoritus keskeyttää, vaan Chhaina teki koko ajan hommia mulle. Kun kuuntelin ohjeita, Chhaina odotti kiltisti maassa ja oli koko ajan valmis jatkamaan. Purnan vuoron jälkeen otettiin vielä Chhainan kanssa pikapätkä seuraamista, mistä saatiin vinkiksi ottaa kuurina taas lyhyempiä, mutta eri mittaisia pätkiä. Chhainakin alkoi nimittäin kuulemma valua seuraamisen jatkuessa matalammalle BC-tyyliin... Kaiken kaikkiaan erinomainen kokonaisuus, ja nyt on syyskuun Karisen Piian tokoista ja tältä päivältä erinomaiset ohjeet hallinnan ja motivaation ylläpitoon kaikkiin tuleviinkin treeneihin! :)

Purnan kanssa teimme perusasentoja, luoksetuloa, seuraamista ja kapuloita. Perusasentoihin neiti tulee todella kivasti aina. Paikallaolo luoksetulossa oli niin ikään tosi hyvä - jopa niin hyvä, että "sivu"-käskystä ei liikkunut askeltakaan. :D Tämän tosin tajusin olevan ihan loogista - olenhan opettanut Purnalle, ettei odotuksesta lähdetä millään hämykäskyillä, vaan ainoastaan "okei":sta. Tähän täytyy siis rakentaa poikkeus "sivu"-käskyyn erikseen, sillä itse sivulletulo oli taas mallikas. Seuraamiseen saimme hyvät vinkit jatkoon - pitkälti samanlaiset kuin Chhainankin kanssa.

Purnan vauhtinouto puisella kapulalla meni upeasti, mutta metalli ei tänään noussutkaan. Ottanen kotona muutaman päivän iltapalakuurin metallin naksutteluun, sillä se on ennen hampaiden vaihtumista ollut suunnilleen yhtä varma kuin puinen. Lisäksi alan vahvistaa käsitargetia ja tuoda sen avulla kapulan nostoja kohti kättä. Myös vauhtinoutoihin voisi alkaa odottaa "jes":in huutamista vähän myöhemmälle. Nyt merkkaan onnistumisen heti Purnan nostaessa kapulan, ettei se vaan edes keksi pudottaa. Erinomaista on kylläkin, että vauhtinoudoissa kapula pysyy suussa ihan minulle asti eikä putoa puolitiehen! :) Kyllä me pennusta ihan mainio tokokoira saadaan. :)

Chhainan pentusetkin olivat jo vallan päteviä, mutta niistä kirjoittelen myöhemmin erikseen Minoon sitte -uutisten puolelle. Sovittiin kyllä, että koitetaan jatkossakin järjestää tällaisia tokotunteja aina silloin tällöin, kun pienellä porukalla on aika helppo järjestää lyhyelläkin varoitusajalla.

Purnan pentutreenikooste videoina syksyltä 2018

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

Henkilön Bea S. (@belissahh) jakama julkaisu Loka 8, 2018 kello 2.38 PDT

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

Henkilön Bea S. (@belissahh) jakama julkaisu Syys 27, 2018 kello 2.34 PDT

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

Henkilön Bea S. (@belissahh) jakama julkaisu Syys 25, 2018 kello 2.23 PDT

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

Henkilön Bea S. (@belissahh) jakama julkaisu Syys 9, 2018 kello 1.42 PDT

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

Henkilön Bea S. (@belissahh) jakama julkaisu Marras 6, 2018 kello 9.07 PST

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

Henkilön Bea S. (@belissahh) jakama julkaisu Marras 19, 2018 kello 1.49 PST

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

Henkilön Bea S. (@belissahh) jakama julkaisu Marras 13, 2018 kello 2.18 PST

Takaisin ajan tasalle!

Jaaha, eipä ole tullut päiviteltyä blogeja lähes ollenkaan tänä vuonna! Kiitos entisen treenikaverimme Sarin kyselyjen, sain taas intoa päivitellä jotakin. Tällaisen tekstin olinkin toukokuussa kirjoittanut jo luonnoksiin asti, joten madalletaan kynnystä palata blogien pariin nyt julkaisemalla tämä ensin. Tämä treeni on siis kuvattu muutaman kasvattini kanssa vietetyistä päivätreeneistä, joissa tehtiin kierros tokoa ja toinen agilityä. Chhaina teki metalli- ja tavallista noutoa sekä ensimmäistä kertaa elämässään myös ohjattua noutoa. Hoina sai lopuksi tehdä yhden ruudun sekä merkin kiertoa erikseen ja ohjattuun noutoon yhdistettynä.

Nämä noudot ovat juuri hyvä esimerkki siitä, että kun Chhaina kerran oppi, miten noudetaan, se noutaa samantien myös metallia ja tekee kokonaista, valmista liikettä kerta toisensa jälkeen, suoraan olohuoneesta treenihalliin vietynä. Ohjatussa noudossa aiemmin sen kanssa on treenattu vain suuntia namikipoilla koiran linjalla ja linjan takana, ja nyt kun se kerran oppi noudon, kokeilin vaihtaa namikipot kapuloihin ja kokeilu meni heti kerrasta oikein. Näin ollen seuraavalla kerralla tiedän, että voin heti laittaa kapuloita koiran linjan taakse. Siispä kun joku yksittäinen juttu opitaan (meillä se oli kapulan pito), niin yhtäkkiä kaikki asiat lähtevät harppauksin eteenpäin ja koira on sen jälkeen aina 100% varma, mitä sen pitää tehdä, eikä koitakaan mitään omia tulkintoja. Enpä olisi ihan heti uskonut, että kapulan pidosta olohuoneessa seuraava askel on melkeinpä suoraan valmis kokeenomainen liike missä vain, millä kapulalla vain!

Hoina puolestaan pääsi lopussa tekemään yhden hienon ruutuun lähetyksen ja seisomaan jäämisen sekä merkin kiertoa. Tähän asti olen käyttänyt vaihdellen käskysanoja takaa tai kierrä, koska niistä koira on tiennyt homman heti. Kuitenkin käskyt ovat olleet niin tuttuja arjestakin, että heti kun ympärillä on muuta, Hoina kiertää mitä vain niistä. Siksi nyt vaihdettiin kerrasta käsky merkkiin, ja kas - kertaakaan ei ollut epäselvyyksiä, kierretäänkö merkki vai kapulat. Koska Hoina osaa ohjatun noudon suunnat, kokeilin sitten uskaliaasti heti käskyn vaihdon jälkeen vielä yhdistää merkin kierron ja ohjatun noudon. Se oli kertakokeilulla selvä homma! Hieman minulla kyllä riemu repesi, sillä uskoin sen periaatteessa voivan onnistua, mutten kuitenkaan ajatellut ihan tosissani, että Hoina tekisi kerrasta kuvion alusta loppuun.

Syksyn aikana olemme tokoilleet vain muutamia kertoja. Päkäpaimenten pentumiitissä pääsimme tokoilemaan Piia Karisen silmien alle Chhainan kanssa. Pääteemana olivat motivaatio ja palkattomuus, koska Chhainaa ei toko kiinnosta yhtään, jollei välitöntä hyötyä ole nähtävillä. Saimmekin tähän hyvät ohjeet, jotka näyttivät toimivan heti. Mustavalkoisesti sanottuna hommia tehdään vain, kun koira on niihin valmis, eikä mitään haahuilua tai sinne päin tekemistä katsota läpi sormien. :)

Shelttipentu Purnan kanssa olen tokoillut jonkin verran Sporttirakin online-pentuvalmennuksessa, omassa olohuoneessa sekä kerran tuuraajina Leena Välimäen nuorten koirien ryhmässä syksyn aikana. Tällä hetkellä Purna osaa perusasennon jo aika hienosti, tekee vauhtinoutoja, osaa odottaa jonkin verran ja tulla kutsusta luokse. On se kerran tainnut ruutuunkin juosta. Tulevana lauantaina pääsemme tokoilemaan sekä Purnan että Chhainan kanssa Anu Rikkilän valvonnassa, ja Purnalle yritän saada kevääksi ihan kokonaisen paikan Lentsun nuorten koirien ryhmään. Pennusta toivoisin ihan kunnon tokokoiraa, ja haluaisin alusta asti tehdä kaikki mahdollisimman oikein. Osaan itse tehdä pohjat melkein kaikkiin liikkeisiin, mutta valvovat silmät ja lisävinkit heti epävarmoissa tilanteissa ovat todella tarpeellisia.

Alla vielä ihan viimeisimpiä agilityjä Chhainan kanssa nyt lokakuussa.

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

Henkilön Bea S. (@belissahh) jakama julkaisu Marras 15, 2018 kello 1.51 PST

Katse ylös mars!

Laji: Toko

Koira: Hoina 5v

Vetäjä: Omatoimitreeni

Paikka: Raisio

Tänään kävimme piiiitkästä aikaa tokoilemassa muuallakin kuin piskuisella takapihallamme. Sekä Hoinan että Chhainan kanssa on lähdetty seuraamisessa tekemään hyvin pienin askelin selvää ylöspäin seuraamista. Chhainallehan seuraamista ei ole koskaan oikein opetettukaan, mutta Hoinan kanssa on seuraamisessa aloitettu jo monta kertaa alustakin tuloksetta. Paineistumisen ja paimenkyyryn dilemmassa alkaa vihdoin näkyä valoa tunnelin päässä. Hoina alkaa oppia, että katso-käskystä ei lysähdetä lysyyn vaan nimenomaan ryhdistäydytään ja kurotetaan ylöspäin. Tämä jos mikä on täysin päinvastaista sille, miten Hoina liikkuu treenimoodissa luonnostaan.

Tänään jopa ihan treenikentällä, missä into on tietysti moninkertainen pihatreeneihin verrattuna, Hoina pelkästään onnistui ryhdikkäänä pysymisessä ja pystyi jopa kurottelemaan ylöspäin hypyn ja noutokapulan aiheuttaman jumivaaran alla. Voihan olla, että Hoiskipoiski vielä 10 ikävuoteen mennessä oppisi vihdoin seuraamaan näyttävästi! :D

Varsinaisista treeneistä emme ottaneet videota, mutta lopuksi halusin itse nähdä Hoinan ryhtiä myös sivusta katsottuna, joten kuvasimme vielä nopeasti pienen "näytön paikan" parkkipaikalla. Hieno pieni tokokoira!

Ps. Myös Chhainan kanssa teimme tänään pari ennätystä. Treeneihin kuului sekä samanlaista seuraamistreeniä kuin Hoinalla että noutokapulan pitoa ja hakua sivulle tuoden, eikä kumpikaan meistä turhautunut kertaakaan! :D On siis ilo kirjoittaa, että tänään treenit menivät molempien kanssa todella kivasti, ja kaikkea "inhottavaakin" saatiin vain ja ainoastaan positiivisesti vahvistettua. Tosin Chhaikun kanssa hyppyesteen yli kutsuttaessa saimme nauraa: ennen oikeaa kutsua heitin ilmoille kaikenlaisia valekäskyjä, kuten "kissa", "missä", "kuka" jne. Chhaina sieti kaikki hyvin yhtä lukuunottamatta... Jostain syystä "peruna" oli kerta toisensa jälkeen ylitsepääsemätön, ja likka lankesi siihen aivan täysin. Minkäs sitä ainaiselle näljälle mahtaa! :D

Yksittäisiä treeniklippejä agia ja tokoa

Tällä kertaa ei ole mitään sen ihmeellisempää kerrottavaa treeneistä. Ajattelin vain koota tähän alle muutaman treeniklipin eiliseltä, jolloin Chhainan kanssa palauteltiin mieleen keppien sisäänmenoja ja itsenäisiä kontakteja, ja Hoinan kanssa tehtiin merkin kiertoa noutamatta ja ohjattuun noutoon yhdistettynä. Tällaista pientä hömppäilyä vain. :)

Henkilön Bea S. (@belissahh) jakama julkaisu 20. 02ta 2017 klo 4.30 PST

Henkilön Bea S. (@belissahh) jakama julkaisu 20. 02ta 2017 klo 4.38 PST

Henkilön Bea S. (@belissahh) jakama julkaisu 20. 02ta 2017 klo 4.41 PST

Henkilön Bea S. (@belissahh) jakama julkaisu 20. 02ta 2017 klo 4.35 PST

Kimppatreenit Loviisassa

Laji: Toko
Koira: Hoina 3v ja Chhaina 1v
Vetäjä: Omatoimitreeni
Paikka: Loviisa

Kävimme tosiaan maanantaiaamuna vielä tokoilemassa Loviisassa ennen Turkuun paluuta, kun saimme pari koirakkoa mukaan kimppatreeneihin. Vuorottelin kummankin paimenen kanssa - Hoinan kanssa vahvistettiin avoimen luokan liikkeitä ja tehtiin ruutua, Chhaina puolestaan harjoitteli ylipäätään tokoilua häiriössä, koska emme ole treenanneet sen kanssa vielä oikeastaan koskaan kimpassa kenenkään kanssa.

Kaukokäskyt olivat ainoa liike, jota halusin ihan toden teolla Hoinan kanssa vahvistaa. Saimmekin niille täyspitkältäkin etäisyydeltä kivoja toistoja. Palkkasin suurimmassa osassa jo ensimmäisestä noususta, mutta kokeilin toki kerran myös jatkaa seuraavaan nousuun. Taisi siellä olla yksi jäkityskerta, mutta hyvä fiilis jäi näistä. Eilen vielä aamulenkin yhteydessä otin kaukot lähellä vilkasta tietä, ja siellä Hoina onnistui hienosti kahteen eri kertaan! Tärkeintä siis on tässä ollut, että olen vienyt kaukot ulkona eri ympäristöihin ja saanut onnistumisia. Me kun emme koskaan ole saaneet olkkaritokojen tasoisia kaukokäskyjä vietyä ulkokentille, mutta nyt alkaa näyttää jo paremmalta!

Luoksetulo ja hyppy onnistuivat jälleen hienosti, ja niitä otimmekin vain ne yhdet toistot. Noudossa Hoi oli taas hieman innokas, mutta malttoi hyvin istua palautuksessa normaalisti. Lopuksi kokeilimme vielä kaksi kertaa näyttöruutua ihan reilulla matkalla kertaakaan jättämättä palkkaa ruutuun. Ensimmäisellä kerralla Hoina upposi hyvin ja pysähtyi aivan loistavasti takarajan lähelle keskelle ruutua. Silloin vain kehuin ja kävin palkkaamassa koiran ruutuun seisoma-asentoon. Toisella yrittämällä Hoina meni ensin takarajasta himpun yli, mutta kutsumalla lähemmäs ja stoppaamalla uudelleen se korjasi hienosti. Nyt käskin koiran vielä makaamaan ja kehuin kauempaa. Lopuksi kokeilin vielä kutsua Hoinan ruudusta seuraamiseen, mutta sehän veti minusta ohi ja jäi vain köpöttelemään läheisyyteen. Otettiin tämä vielä uudelleen namiavustuksella, jolloin tämäkin osa toimi vähän paremmin. Tätä seuraamiseen kutsua voisi alkaa ottaa enemmänkin! :)

Treeneistä jäi Hoinan osalta todella kiva fiilis, etenkin kun taustalla nakutti jokin työkone koko ajan hieman etäämmällä, eikä tämä häiriö vaikuttanut Hoinan tekemiseen ollenkaan. Saimme vielä eilen yllätykseksemme tokokoepaikan tänne Turun tuntumaan, joten treeni tulikin tarpeeseen! :) Ennen koettakin ehdimme onneksi varmaan ainakin parit kaukotreenit vielä ottamaan.

Chhainan kanssa en tiennyt yhtään mitä odottaa. Kokeilimme vähän kaikkea tähän asti kotona treenattua, ja lopputulemanahan tietysti oli vähän sekamelskatreenit. Mulle oli kuitenkin tärkeää nähdä, miten asiat toimivat kentällä muiden koirien läsnäollessa. En kuitenkaan uskaltanut vielä täysin hihnatta ottaa asioita, jottei koira karkailisi muiden luo toistojen välissä.

Jäävä seisominen ja makuu toimivat täysin samalla tavalla kuin kotonakin. Chhaina teki asennot innolla, mutta mun täytyy vielä palkkailla jo ennen koiran sivulle palaamista ja sen takaa kiertäessä. Luoksetulossa Chhaina varasti kerran, jolloin otimme tietysti liikkeen uudelleen. Kahdessa onnistuneessa luoksetulossa vauhti oli ihan ookoo, joskin Chhaina ei reagoi käskyyn aivan salamannopeasti ja sivulle tulo vaatii vielä treeniä. Tästä kyllä näkee, miten kamalan alussa vielä olemme! Seuraaminen likalla on ihanan intensiivistä ja käännöksetkin toimivat, mutta kun nami menee taskuun, koiraa kiinnostavat ihan muut jutut.

Päivän murheenkryynit olivat noutokapula ja uuden alokasluokan kaukokäskyt. Kaukokäskyt menivät kyllä sikäli hienosti, että ylös nouseminen oli todella terhakka, mutta jos ja kun käskyä takaisin maahan tai palkkaa ei tullut heti, Chhaina meni joko itse taas maahan tai komensi haukahtamalla! Tähän siis todellakin pitää heti kiinnittää huomiota, ettei vahingossakaan pääse tottumaan äänenkäyttöön treeneissä, ja palkkaviiveen tai uuden käskyn odottamista pitää ehdottomasti treenata.

Kapula puolestaan aiheuttaa jo tässä vaiheessa sellaista hammasten kiristelyä itselleni, että mietin vaan, miten ihmeessä tuo lapsi koskaan tajuaa, mitä sen kanssa tehdään. Chhai kyllä saattoi pitotreeneissä äkkiä tarttua kapulaan, mutta joko se päästi heti irti eli käytti sen vain suussa tai alkoi lätkiä sitä tassuilla. Ihan noutotoistossa sitten likka yritti kantaa kapulaa sen pääpalasta, mistä heti keskeytin, ja lähdin juoksemaan koiraa houkutellen karkuun, kun se nappasi oikeasta kohdasta kiinni. Olohuonetreeneissähän Chhaina on tehnyt naksutteluissa sitä, että se ottaa kyllä kapulasta kiinni mutta viskelee sitä päänsä yli, mikä ei ole mukavaa ikkunoiden tai alakertalaisten kannalta. Jos ja kun en ole tästä palkkaillut, niin aika nopeasti likka on lakannut kokonaan tarjoamasta mitään tai vaihtoehtoisesti sitten ottanut taas tassut käyttöön... Jotakin kertoo ehkä se, että tämän kirjoituksen luonnosvaiheessa kapulan kohdalla luki "toivoton kapula"! :D

Chhainan ehdottomasti iloisin yllättäjä oli paikkamakuu. Emme ole ottaneet sitä koskaan toisten koirien kanssa ja hyvin vähän yksikään. Nyt likka sai kuitenkin muiden luvalla liittyä riviin - joskin jätimme kahden koiran levyisen raon viereiseen koiraan, eikä toisella puolen ollut ketään. Muut tekivät piilopaikkiksen, mutta mä kävin palkkailemassa Chhainaa tiheästi maahan. Lopulta osoittautui, että Chhaina oli aivan rauhassa ja tuijotti kita auki ainoastaan mua, joten pidensin palkkavälejä jopa puoleen minuuttiin. Koirien luo paluussa palkkasin koko sen ajan, kun siirryin koiran viereen ja vapautin tavalliseen tapaani maasta. Kyllä se koira siis pari minuuttia ainakin makoili ihan rauhassa, eikä vilkaissut naapuria kuin kerran ilmaa nuuhkien, ja silloinkin kääntyi itse takaisin mua kohti, mistä tietysti palkkasin. :)

Tässä sitä sitten olisi taas pohdittavaa. Ensin yritetään vaikka väenvängällä hommata Hoinalle se avoimen ykköstulos tässä kesän aikana, ja samalla alan siirtää painopistettä enemmän Chhainaan, jotta saataisiin sille edes perusteet kuntoon tämän vuoden aikana. Hoinan kanssa on kuitenkin aikaa ihmetellä voittajan juttuja, ja etenkin edistyneempiin kaukokäskyihin meillä on valovuosien matka. Lisäksi Chhainan kanssa pitää paneutua enemmän tuohon mielentilaan. Olin melkoisen yllättynyt, että likka meinasi vallan pistää haukuin ja tassuläpsyin ranttaliksi noissa murheenkryyniliikkeissä, joten näköjään tuo vähempimoottorinenkin kaveri voi vetää hieman kierroksille. Ensi kerralla siis täytyy kiinnittää huomiota tähänkin asiaan.