sunnuntai 13. tammikuuta 2013

Kisaraportti, 12.1.-13 Vantaa

Laji: Agility
Koira: Fina


Nyt on vuoden ensimmäiset kisat korkattu! Tuomarina oli Saviojan Anne, jonka rataprofiilit ovat aina olleet kuin meille tehdyt mutta jonka ihanneaikojen kanssa meillä on ollut hieman ongelmia. Eilen meni kuitenkin upeasti! Ekalla radalla tuli tosin vähän töksähtelyjä ja lopulta hylky, mutta syy oli totaalisesti mun. En osannut rytmittää omaa vauhtiani Finan menoon ollenkaan vaan olin koko ajan liian edellä. Huomaa kyllä, että on tullut Hoinan kanssa treenattua viime aikoina! Rata oli muuten hieno ja meno vauhdikasta, joten hyvillä fiiliksillä tultiin maaliin.

Toiselta radalta pärähti sitten viides SM-nolla. :) Ja kylläpä tuntui hyvältä saada töksähtelemätön, sujuva nolla kuin sellainen meille tyypillinen, viimeisen päälle varmisteltu versio! Jälleen rataprofiili oli suorastaan huippu - hihkuin ihan riemusta ja innosta, kun kävin siihen tutustumassa. :)
 


 
Viimeiselle radalle melkein luovutin ajan suhteen, sillä etenemän olisi pitänyt olla 3,8 m/s (hyppyrata) ja meillä on tehnyt tiukkaa päästä 3,6:nkin vauhtiin. Lopulta kuitenkin sisuunnuin jälleen ihanasta radasta ja päätin vetää niin lujaa ja varmistelematta kuin vain suinkin mahdollista. Nollahan sieltä taas tuli - ja millaisella etenemällä! Ihanneaikaan pääsy jäi alle sekunnin päähän! Vikalla esteellä ehdin vilkaista kelloa ja kun näin, että samalle sekuntille päästiin, niin saakelihan sieltä pääsi suusta. :D Ihan mahtava rata kertakaikkiaan! Nyt ollaan sitten jo näin lähelle päästyä tuplanollaa vaille SM-kisoissa! Tästä lähtien, vannon sen, vedämme kaikki radat "riskillä" täysillä. Niin paitsi jos Finalla on nenäpäivä!

tiistai 8. tammikuuta 2013

Tavoitteita vuodelle 2013


Fina
  • agilityssä loput karsintanollat SM-kisoihin
  • tokossa ALO1 ja toivon mukaan myös TK1


Hoina
  • luustokuvaukset ja terveen paperit!
  • ALO1
  • AVO-liikkeet kuntoon ja loppuvuodesta AVO1
  • agilityssä tekniikka haltuun ja kisavalmiiksi
  • mahdollisesti agikisauran korkkaus marras-joulukuussa

sunnuntai 6. tammikuuta 2013

Pentumiitti

Laji: Agility ja toko
Koira: Hoina 8kk
Vetäjä: Kimppatreenit kasvattajan ja sisarusten kanssa
Paikka: Lempäälä


Nyyh, tänään oli mun ja Hoinan ensimmäiset ja viimeiset treenit tammikuussa! Käväistiin pentutapaamisessa Lempäälässä, jonne Hoipeli nyt sitten jäi kasvattajan huomaan muutamaksi viikoksi pelkotarkkailuun ja -tehotreeniin - siellä maalla kun riittää työkoneita. :D Saapa Finakin laatuaikaa perheen parissa, kun se on ollut ymmärrettävästikin ihan hukassa joulun jälkeen. Eihän sen ole koskaan tarvinnut olla yksin, kun äiti on seurannut kaikkialle.


Aamulla karautimme iskän kanssa Pirkanmaalle treenihallille ja oltiinkin perillä hienosti kahta minuuttia vaille treenien alun... Ensimmäinen treenitunti käytettiin tokotteluun. Minä otin Hoinan kanssa taas tokohyppyä (lähinnä vain namille hypyn yli lähettämistä) ja lisäksi muutaman juoksuruudun lelulle ja noutoa. Ruudut menivät kaikki täydellä vauhdilla, mutta koska mulla oli vain yksi vetolelu mukana, sen pois saaminen penneltä oli se treenien haastavin osuus... :D Noutoon kaipasin vinkkejä, sillä mulle ei ole ollut ollenkaan selvää, miten jatkaisin eteenpäin nykytilanteesta. Nyt pentu hakee kapulan hirveällä draivilla, mutta pudottaa sen viimeistään, kun vaihdan sen leluun. Miikku neuvoi sitten ottamaan kapulan nostoja tarjoamisen kautta, ja vaikka kuinka olemme niitä jokseenkin sekalaisin seurauksin ottaneet kotonakin, hallilla Hoi tarjosikin äkkiä todella hienosti, jopa minulle ihan käteen. Kunhan saan penskani takaisin, niin tätä tulemme takuulla sahaamaan!



1. Kuva :: Lieska, Hoina, Urho ja Pro
2. Kuva :: Hoina ja sisko Pro
3. Kuva :: Minun pikku prinsessani 8kk

Kuvat © Katri Pietilä


Agility tunnetusti on meille kummallekin huimasti koukuttavampi laji, mutta yllätyksekseni Hoina ei käynyt minkäänlaisilla ylikierroksilla. Se teki, tsemppasi ja näytti tasan kaiken sen, mitä se osaa. Olin ja olen kyllä niin ylpeä tuosta mukulasta! :) Miikkukin ehti jo alkuun myhäillä, että "Tämän (Hoinan sekoamisen) mä haluan nähdä!", mutta oli kieltämättä aika voitonriemuinen olo, kun neiti veti koko treenit läpi tyynen rauhallisena: siis ei kauhomista, yltiömäistä läähätystä tai ohjaajan sähläystä. Kontakteilta, joita nyt muuten otimme ensimmäistä kertaa tuommoisen yhdistelmähökötyksen kanssa, pentu ei varastanut kertaakaan. Myös irtoamistreenit menivät hienosti. Ainoastaan ensimmäinen takaaleikkaus putkeen meni U-käännökseksi jostakin tuntemattomasta syystä, mutta muuten sai kyllä aika pienellä editoinnilla läpi tämänpäiväisen treenivideon! :) Aivan huikeaa!

Plussaa siis uusista neuvoista noudon suhteen ja Hoinan yleisvireestä (koko treenipäivästä!), miinusta oikeastaan vain omasta kolmoiskäskytyksestäni agilityssä. Pitäisi vaan pitää suu aivan kiinni - mikään puoliväli- eli edes jokseenkin älykäs versio kun ei multa tunnu sujuvan tuon agikäskytyksen suhteen. :D Nämä olivat kyllä taatusti parhaat treenimme koskaan tähän asti.