maanantai 18. marraskuuta 2013

Tokokoe 16.11.-13, Salo

Laji: Toko
Koira: Hoina 1,5v
Tuomari: Kari Kielo
Luokka: ALO
Paikka: Salo


Nyt luvassa on lähestulkoon toisinto viime merkinnästä, joskin parannusta tuli onneksi pisteisiin! :) Ajelimme siis lauantaina Saloon toiseen tokokokeeseemme. Hoina oli paikalla jotenkin todella levoton, enkä saanut koiraan oikein kunnon kontaktia. Se veti ja haisteli joka paikkaa aivan hulluna ennen koetta, ja ehdin jo miettiä, että mitäköhän tästä oikein tuleekaan. No, onneksi kehässä sai lopulta olla ihan suht' luottavaisin mielin.

Luoksepäästävyydessä yksikään rivin koira ei voinut olla vastustamatta tuomarin houkuttelua, kun tämä naksautti kielellä ja tuli rapsuttelemaan suoraan edestä. Onneksi alkurapsuttelu ei kuitenkaan näkynyt pisteissä, sillä tuomari antoi reilusta vastaantulosta ja rapsutuksissa puikuloimisestakin kympin. Paikkamakuu meni muuten normaalisti, mutta Hoina-pahanen varasti lopun perusasennon ja siitä lähti kertomien kanssa kerralla kuusi pojoa. :( Muuten liike meni aivan tavalliseen tapaan, eikä siinä ollut tuomarillakaan huomauttamista.

Seuraamiset olivat tänään paremmat kuin viime viikolla Porvoossa, mutteivät ne mitään parhaimmistoa kuitenkaan meidänkään asteikolla olleet. Vapaana seuraaminen oli kuitenkin yllätyksekseni paljon parempaa kuin hihnaseuruu. Sen jälkeen taisinkin hihkaista jessit vähän liian innokkaasti, nimittäin Hoina oli aivan varma, että olin heittänyt palkan jonnekin. Se lähti vapautuskäskystä innoissaan etsimään palkkaa, ja jouduin sitten huutelemaan sen takaisin hommiin...

Liikkeestä maahanmenosta saimme 8,5, mistä olen vähän tyrmistynyt. En siis pisteytyksestä sinänsä vaan siitä, mitä siinä on mahtanut käydä, kun liike on meillä yleensä kympin arvoinen ja nytkin kaikki vaiheet, joissa minä koira näin, menivät aivan normaalisti. Jos joku lukijoista on sattumalta ollut paikalla ja nähnyt, mitä liikkeessä tapahtui, olisin todella kiitollinen tämän tiedon jakamisesta! :)

Luoksetulossa ei tapahtunut tälläkään kertaa mitään erityistä, joten kymppihän siitä nasahti. Viime kokeen jäljiltä jännitin tietysti liikkeestä seisomista eniten, mutta kyllä se koira seisomaan jäi, vaikka vähän nytkähtikin siihen malliin kuin olisi ollut menossa astetta alemmas. :D Estehypystä tuli vielä hieno kymppi loppuun. Tämä tuomari ei jäänyt lopussakaan juttelemaan paljon, vaan totesi vain, että tekisi mieli antaa yleisvaikutelmaksikin kymmenen, mutta se pieni karkaaminen seuraamisen jälkeen vähentää pisteellä. Pahus! Olisihan ollut hienoa vetää kokonaisvaikutelmasta kymppi! Ei kyllä sillä, että minä itse olisin siitä kymppiä antanut... :D

Ykköstulosta tiesin jo odottaa sillä perusteella, ettemme nollanneet mitään, mutta loppupeleissä olin vähän pettynyt pisteisiin. Paikkamakuun harmillinen ennakointi ja se jäävän maahanmenon mysteeri veivät ihan varmoja ja helppoja pisteitä pois. Niistä rankaistiin sitten sillä meikäläisen ikuisella nelossijalla! :D Ehdoton riemun aihe oli kuitenkin se, että kokeen jälkeen saimme tehtyä vielä monta upeaa seuraamispätkää tuloksia odotellessamme. Nyt nokka kohti avointa luokkaa!


Luoksepäästävyys: 10
Paikalla makaaminen: 8
Seuraaminen kytkettynä: 7
Seuraaminen taluttimetta: 7,5
Liikkeestä maahanmeno: 8,5
Luoksetulo: 10
Liikkeestä seisominen: 9
Estehyppy: 10
Kokonaisvaikutus: 9
Yhteensä: 172p. ALO1-tulos, 4. sija

torstai 14. marraskuuta 2013

Tokokoe 9.11.-13, Porvoo


Laji: Toko
Koira: Hoina 1,5v
Tuomari: Harri Laisi
Luokka: ALO
Paikka: Porvoo


Hahaa! Viime lauantaina kävimme kaikessa hiljaisuudessa Porvoossa ensimmäisessä tokokokeessamme, johon saimme paikan varasijalta vain reilun vuorokauden ennen koetta. Jännitin ensin mahdollista ja sitten todellista kokeeseen pääsyä kolme yötä niin, että näin kamalia painajaisia siitä, mikä kaikki voi mennä pieleen. Vaikken yleensä koskaan jännitä kisaamista, tällä kertaa jännitin suolet solmussa vielä juuri ennen koetta, kuulin oman nieleskelynikin paikkamakuussa ja jouduin seuraamisissa keskittymään, etten pyörtyisi. Kaiken lisäksi olimme koko luokan ensimmäinen koirakko.




Meitä oli ensimmäisessä alokkaan erässä neljä koirakkoa. Ennen koetta Hoina oli aivan levoton, veti ja piippaili kuin viimeistä päivää, vaikka on yleensä muuten hiljainen treeneissä. Halli oli meille tuttu agilityhalli, joten vielä ryhmäliikepaikalle mennessämme koira veti kuin hullu, ja liikkeenohjaaja kysyi, minne sillä oli niin kiire. Virnistin vain takaisin, että agilityynhän se luulee olevansa menossa. Mutta sillä siunaamalla, kun otimme asennon ja koe alkoi, koira hiljeni ja keskittyi täysin. Koska Hoina on poksahteleva riemukupla emmekä koskaan ole saaneet tehtyä luoksepäästävyyttä ilman, että koira vähintäänkin nousisi puikuloimaan tulijan taputuksista, pelkäsin kyseistä liikettä eniten, vaikka tiesin, ettei iloisuudesta mitenkään hullusti rankaista. Onhan Finakin saanut selällään köllimisestä kymppejä! :D Olin kuitenkin purskahtaa jo ensimmäiseen ilonitkuun, kun näin, miten tuomarin tullessa Hoina oli kuin liimattu paikoilleen ja sen silmämunat mulkoilivat tuomarista minuun ja takaisin kuin kysyen: "Mitä ihmettä tuo setä tuossa oikein taputtelee?"

Kympin arvoisesti suoritetun paikkamakuun jälkeen saimme luvan poistua valmistautumaan hetkeksi kehän ulkopuolelle, mutta koska Hoina on kentälle päästessään hullu reikäpää, en halunnut toistaa kauhovaa sisääntuloa. Saimme onneksi luvan jäädä suoraan kehään. :) Seuraamisia en sen erityisemmin jännittänyt, koska tiedän niiden olevan karmeaa katsottavaa, mutta yllätyin silti, miten huonosti ne menivätkään. Oletettavasti siitä syystä, että talloin ikävästi likan tassulle peruutuksissa juuri edellisviikolla, Hoina piti nuijitun näköisen ryhtinsä lisäksi myös vähintään puolen metrin etäisyyttä lähes koko seuraamisen ajan. Käännöksissä se oli hetken vahingossa oikealla paikallaan, mutta aina suorilla valui matkan päähän, vaikka seurasikin sinänsä koko ajan. Saimme kummastakin seuraamisesta seiskan, mistä olin ällistynyt. Itse olisin antanut korkeintaan kutosen, sillä olin pelännyt, ettemme normaalillakaan huonolla seuraamisellamme olisi välttämättä saaneet seiskaa.

Loppukoe menikin yhdessä hujauksessa. En nähnyt muita numeroita kuin sen harmittavan nollan, joka napsahti, kun Hoina halusi näyttää kympin arvoisen jäävän maahanmenonsa uudelleen. :D Mulla on kyllä käsittämätön mäihä tuon liikkeestä seisomisen kanssa: koko edellisviikon Hoina nimenomaan jäi kaikki maahanmenotkin seisomaan, minkä takia olin aivan valmis kaksoiskäskyttämään maahanmenon. Lisäksi se klassiseen tapaan teki seisomisen priimasti juuri ennen koetta ja heti sen jälkeen. Laitan huonon käskyn kuuntelun liikettä edeltäneen huonon seuraamisen piikkiin - käskyn kohdalla Hoina oli nimittäin melkein oman mittansa verran edelläni.

Kehästä poistuttuani olin silti niin riemusta pakahtumaisillani, ettei mitään rajaa. Kun sitten katselin loput ryhmäläistemme suoritukset ja juttelin parin katsojan kanssa, joku sanoi meidän saaneen useamman kympin. Ajattelin, että nainen varmaan erehtyi koirasta, sillä minä en mitään kymppien vilahtelua nähnyt yksilöliikkeiden aikana, mutta totta se oli. Kun menin hakemaan tuloslappuani noin 140 pistettä odottaen, kirjuri sanoikin: "Ai sä olit se, jolla jäi puolen pisteen päähän!" En voinut kuin huokaista peräjälkeen "Mitä?!", "Voi ei!" ja "Ei se haittaa yhtään, meni superhyvin!" Vasta parin päivän päästä huolimattomuusnolla alkoi vähän harmittaa. Ilman sitä olisimme nimittäin yltäneet melkein 180 pisteeseenkin huonoista seuraamisista huolimatta!

Seuraamisista on vielä pakko kommentoida, että kävimme niistä kunnon keskustelun loppuarvioinnin yhteydessä yhdessä tuomarin ja liikkeenohjaajan kanssa. "Koira tekee upeasti töitä ja on innokas, mutta mitä ihmettä tapahtuu seuraamisissa?" Selitin, miten olen kyseisen liikkeen kanssa aivan avuton, miten seuraaminen on ollut alusta asti tuollaista vaikka askellukset ja peruutukset toimivat ryhdillä ja innolla ja miten olen kokeillut sitä sun tätä aina käskyn vaihtoa myöten. Molemmat olivat aivan äimänä, mutta totesivat vain, että ei siinä mitään, jos tiedän sen olevan heikkoumme ja  jos se kerran on ollut aina tuollaista. Lopuksi jompi kumpi vielä totesi, että varmaan se vaan sitten on Hoinan asento, kun se kerran pääsee "töihin". Hetken aikaa teki mieli huutaa, että en tosiaan ole hakannut koiraani, uskokaa! :D No, seuraamisesta voisi jaaritella useamman tovin, joten enköhän anna vielä pisteet...


Luoksepäästävyys: 10
Paikalla makaaminen: 10
Seuraaminen kytkettynä: 7
Seuraaminen taluttimetta: 7
Liikkeestä maahanmeno: 10
Luoksetulo: 10
Liikkeestä seisominen: 0
Estehyppy: 9,5
Kokonaisvaikutus: 8,5
Yhteensä: 159,5p. ALO 2-tulos