Näytetään tekstit, joissa on tunniste haku. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste haku. Näytä kaikki tekstit

perjantai 2. kesäkuuta 2017

Maastotreenejä mökillä

Laji: Haku ja esineruutu
Koira: Chhaina 3v ja Hoina 5v
Vetäjä: Omatoimitreeni
Paikka: Mökki


Viime viikolla pidimme helatorstain yhteydessä pitkän viikonlopun ja suuntasimme mökille ensimmäistä kertaa tänä vuonna. Tarkoitus oli treenata useammatkin eri maastotreenit, mutta lopulta treenasimme vain kerran hakua ja esineruutua. Chhaina teki molempia muutaman piston, Hoina vain pari esineruutua ensimmäistä kertaa painavalla, metallisella esineellä.

Hakutreeneissä otimme ensimmäistä kertaa mukaan avustetun hakuilmaisun, eli piilolla maalimies kannusti Chhainaa haukkumaan. Uskon, että muutaman kerran jälkeen haukku alkaa tulla ilman avustusta, koska Chhaina on sitä jo melkein luonnostaankin tarjonnut. Harmillisesti videon toistossa palkka tulee vielä minulta, mutta jälkimmäisillä kerroilla maalimies palkkasi koiran. Pistoja tehtiin alueen keskivaiheille kummallekin reunalle sekä lopuksi aivan alueen takarajalle keskelle. Kaikki löytyivät hienosti. Ainoastaan ensimmäisen toiston videoin, ja lopuissa keskityin vain treenaamiseen. :)

Esineruudussa Chhainalla oli vielä helpohkoja esineitä, koska tämä taisi olla tyyliin kolmas kerta ikinä esineruutua sille. Esineinä oli pieni pehmoleluavaimenperä, kangaskassi rullaksi käärittynä sekä sukat palloksi muotoiltuna. Kaikki löytyivät hienosti. Kaksi ensimmäistä esinettä tarttui heti suuhun, ja Chhaina juoksutti ne melkein mulle asti, mutta pudotus tapahtui vielä muutaman metrin liian aikaisin. Toisella toistolla (ei enää videolla) kannustin nostamaan uudelleen ja tuomaan lähemmäs. Sukkaparin kanssa tehtiin vain nosto- ja luovutusharjoitusta, mikä olikin sitten Chhainalle turhauttavampaa. Etsimisessä ei siis ole mitään ongelmia, mutta tuota perille asti tuomista pitää vahvistaa. Kuitenkin varsinkin videolla näkyvässä ensimmäisessä pistossa olin todella iloinen, että vaikka Chhaina kävi hakemassa vauhtia lähtöpaikalta useaan otteeseen, se ei kertaakaan lakannut etsimästä eikä kysynyt multa apua, vaan saatoin vain odottaa loppuun asti. Mahtavaa sitkeyttä, vaikka etsiminen kesti!




Mökillä oleva mummi-parkani olisi sitten Chhainan treenin jälkeen halunnut lähteä sen kanssa lenkille samaan aikaan, kun vaihdoimme treenikoiraksi Hoinan. Videolta kuuluu Chhainan epätoivoiset yritykset päästä takaisin treenitantereelle, joten eihän siitä lenkistä mitään tullut, kun Chhaina kuuli treenien yhä jatkuvan Hoinan kanssa. Vielä Hoinankin treenien jälkeen Chhain täytyi käydä varmistamassa, että treenipaikalla oli tosiaan geimit ohi. :D Tästä yrityksestä olla hiljaa ja tehdä nopeat treenit Hoinan kanssa johtui, että Hoinan kanssa tehtiin sitten vain pari vaikeutettua esineruutua. Ensin Hoina haki muovinarukerän, jonka se toi loppuun asti mutta jonka luovutus ei kuitenkaan ollut OK. En sitä kuitenkaan vaatinutkaan, vaan palkkasin jo siitä, että esine tuli ylipäätään sivulle, sillä joskus Hoina on lähtenyt leikkimään löytämiensä esineiden kanssa. :D Painava, metallinen mittanauha löytyi sekin aivan upeasti ja tuotiin hienosti, mutta luovutuksessa se oli selvästi vähän inhottava pitää ja putoili pari kertaa.

Nämä treenithän ovat meille aivan puhdasta aktivointia ja arjen apua mutta varsin mukavaa puuhaa silti! Kyllä mä olen siitä huolimatta vaikeuttanut esineitä Hoinalle ja vienyt näitäkin treenejä kohti parempia suorituksia. Itse nautin tällaisista metsähömpöttelyistä aivan suunnattomasti vastapainona muulle treenille, kun näissä asiat eivät ole niin justiinsa, kun emme ole lajeissa aikeissa kilpailla. Ohjaajalle nämä ovat siis ihania aivot pellolle -treenejä, ja vain ihan parasta puuhaa karvakavereiden kanssa. Ja ne rrrrrrakastavat etsiä niin ihmisiä kuin esineitä! :)

maanantai 5. lokakuuta 2015

Pelastukseen tutustumassa

Laji: Pelastus (rauniot ja maasto)
Koira: Hoina 3v ja Chhaina 1,5v
Vetäjä: Varsinais-Suomen Pelastuskoirat ry
Paikka: Turku


Kuluneiden kolmen viikon aikana olemme viettäneet illan pari viikossa VSPK:n tutustumiskurssilla täällä Turussa. Kurssi koostui yhdestä luentoillasta, raunio- ja maastoetsintätreeneihin osallistumisesta ilman koiraa, ja nyt lopuksi sunnuntaina rauniotreeneistä koirien kanssa.

Mehän osallistuimme kyseiselle kurssille Herra B:n aloitteesta, sillä Nepalin maanjäristysten jälkeen häntä kiinnosti kokeilla sellaista koiraharrastusta, josta olisi oikeasti jollekulle hyötyä. Omasta puolestani tiesin jo ennen kurssille menoa, että tämä ei ole mun juttuni. Homma on yksinkertaisesti liian aikaavievää ja sitovaa.





Videolla näkyy treenien tunnelmia niin ilman koiria kuin niiden kanssakin. Mua tämä kurssi palveli loistavasti, sillä rakastan kokeilla uusia koiraharrastuksia, vaikka ne eivät koskaan tulisikaan osaksi arkeamme. Olikin mahtavaa päästä ryömimään maan alla monenkymmenen metrin mittaisissa tunneleissa ja makoilla metsässä minuuttitolkulla hiirenhiljaa. Nautimme molemmat todella kurssista, mutta emme silti aio hakea keväällä peruskurssille.

Kuten arvata saattaa, viimeinen koirallinen kerta oli kummallekin meistä kohokohta. Herra B ohjasi Chhainaa ja mä Hoinaa. Likat pääsivätkin vähän yllättämään, kun hömppähauissakin ihan alkeissa oleva Chhaina löysikin kaikki maalimiehet nopeasti ja Hoina taas kangerteli, vaikka osaa metsässä etsiä todella hyvin. Chhaina olikin kuin luonnonlahjakkuus: kouluttajat kehuivat sitä kovasti ja sanoivat, että sillä on ilmaisukin jo melkein valmiina, kun oli aikeissa komentaa maalimiestä palkkaamaan nopeammin! Hoinasta sen sijaan näki, että kun mä jätin avustamisen pois, se joko kyseli multa tai ei tiennyt, mitä sen pitäisi tehdä. Raunioillekaan se ei lähtenyt kiipeämään etsintävaiheessa ennen kuin kehotin sitä, vaikka tallausvaiheessa se kekkuloi joka tolpalla!

Ennen varsinaista treeniä olimme siis tosiaankin tallanneet alueen, jolloin kävelytimme koiria raunioilla ja käytimme niitä tunnelin aluissa ja roskispiiloissa. Olikin ihanaa nähdä, miten pelottomasti molemmat likat tepastelivat niin itse raunioilla kuin esimerkiksi tiilimurskallakin. Kaikki tämä vaan vahvisti käsitystäni siitä, että nämä koirat ovat todellakin alustavarmoja. :)

...Ja itse asiassa olivat nuo treenit sen verran mukavia, että olen jopa harkinnut ottavani yhteyttä paikalliseen PK-seuraan ja kysyväni, josko he huolisivat maastotreeneihin mukaan pari "ihan vaan harrastelijaa"!

tiistai 12. toukokuuta 2015

Chhainan ensikosketus hakuun

Laji: Haku
Koira: Chhaina 1v
Vetäjä: Omatoimitreeni
Paikka: Hamina


Viime viikon mökkilomalla olin päättänyt kokeilla kuuluisaa hömppähakuiluamme ensimmäistä kertaa myös Chhainan kanssa. Vasta ensitreenien jälkeen tajusin, että treenit olisi ollut kiva myös videoida, joten toisella treenikerralla otimme kaikki kolme pistoa sitten ihan nauhallekin. Älkää siis ihmetelkö, kun videolla treenit tuntuvat etenevän hieman nopeasti - taustalla oli ensin jo edeltävänä päivänä kolme pistoa, joissa maalimies piiloutui eri paikkoihin ja etäisyyksille koiran nähden! :)

Videolla näkyy siis vasta toisen treenikerran pistot, mutta ensimmäisellä kerralla kaikki otot olivat käytännössä kuin videolla näkyvä ensimmäinen pisto - ainoastaan kolmeen eri paikkaan. Tällä toisella treenikerralla ja yhteensä neljännellä pistolla kokeilimme sitten ensimmäistä kertaa niin, että maalimies piiloutuu Chhainan näkemättä, koska kyllähän koira nyt selvästi jo oli tajunnut, mitä etsimään käskeminen tarkoitti. Aluksi Chhai tietysti kirmasi suoraan edellisen maalimiehen piilolle, josta se varmaan nuuhkutteli vielä palkkahajuja. Se kuitenkin jatkoi etsimistä, mutta kun se alkoi syödä sammalta ja palasti lähtöön aukomaan tulevaa palkkapurkkia, keskeytin sen puuhat ja annoin uuden käskyn. Kuten videolla näkyy, Chhaina meni taas ensin vanhalle piilolle, mutta onneksi heti sen perään se sai selvästi vainun ja pompotteli menemään oikealle piilolle hieman syvemmälle. Olin tästä todella iloinen, koska kaksoiskäskyä lukuunottamatta tehtävää ei tarvinnut helpottaa, ja koira sai varmasti sen tunteen, että kyllä se ukko aina sieltä loppujen lopuksi löytyy.




Viimeinen toisto oli tietysti sitten taas sikäli helpompi, että piiloutuminen tehtiin koiran nähden. Tällä kertaa piiloon menin kuitenkin minä itse ja etenin yli puolet pidemmälle kuin yksikään aiemmista pistoista, eli sikäli vaikeutta taas lisättiin. Lisäksi ennen piiloutumista vaeltelin vielä ristiinrastiin. Chhaina ei tällä kertaa tullut aivan suorassa linjassa piilolle, mikä oli vaeltelun tarkoituskin, vaan kaarsi vähän sivun kautta ja tuli piilolle ns. yläkautta.


Oli ihanaa nähdä likan into tähänkin lajiin, ja tullaan varmasti hömppähakuilemaan jatkossakin - ainakin mökkilomilla. Oikeaa hakuahan emme koskaan tule harrastamaan, koska itseäni ei vielä toistaiseksi ole PK-kärpänen purrut, mutta mahdollisen arjen hyödyllisyyden kannalta tämä taito on kuitenkin kiva opettaa - ja mä itse nautin nähdä koirien tekevän töitä täysin itsenäisesti ja nautiskellen! :)


Tämä merkintä on osa Hurttahuoneen harrastushaastetta. Osallistukaa tekin!

sunnuntai 19. huhtikuuta 2015

"Loviisan-treenileiri" osa |

Laji: Haku ja agility
Koira: Hoina 2,5v
Vetäjä: Omatoimitreeni
Paikka: Loviisa


Vitsit! Meillä on ollut Hoinan kanssa aivan mieletön "Loviisan-leiri"! Lähdettiin Hoinan kanssa kaksin käymään vanhemmillani Loviisassa, koska Chhainalla on juoksut, ja Nelson on leikkauksen jälkeenkin ottanut stressiä juoksuisista koirista talossa. Koska viikonlopulle ei ollut mitään muita suunnitelmia, sovin vanhojen treenikamujen kanssa yhdet agilityn kimppatreenit, ja loput treenit vedimme itseksemme tai avustajien kanssa. Hauista ja tokoista sain otettua hieman videotakin! Nyt kirjoitan kuitenkin vain lauantain hauista ja agilityistä.


Suunnittelin oikeastaan jo koko menneen viikon hömppähakutreenejämme. Hyvän arkiviikon jälkeen teki mieli antaa Hoinalle oikein sen mielitekemistä, joten laji oli aika selvä. Koska meistä ei koskaan aitoja hakuilijoita tule, mietin, miten voisimme treenata hakua niin, että koiran taitoa voisi mahdollisesti joskus hyödyntää tositilanteessa. Niinpä päädyin self service -ilmaisuun ja kävin ostamassa pillin, jonka Hoina saa viedä kadonneelle. Tajusin tosin aika pian, että sehän toki vaatii, että kadonnut on siinä kunnossa, että pystyy viheltämään, mutta menköön nyt toistaiseksi näillä kaksi kertaa vuodessa -treenikerroilla.

Lähdimme metsään yhdentoista maissa ja selvisimme takaisin kotiin puolessa tunnissa. Metsään painuivat siis yhtä aikaa siskoni ja hänen poikaystävänsä, joista siskoni löytyi melko helposti - reilussa minuutissa. Poikakaveri saikin sitten odotella hetken, sillä hän oli edennyt rohkeammin sivusuunnassa, ja Hoina on aina tavannut etsiä vain yhdeltä puolelta ja ignoorata toisen. Pari kertaa Hoi joutuikin käymään kysymässä apua monen minuutin etsimisen jälkeen, ja siitä näki, että se oli jo aivan piipussa siinä vaiheessa. Siirryttiin sitten siskon kanssa polulla sivusuunnassa antamaan painetta oikeaan kulmaan ja rohkaistiin jatkamaan etsintöjä. Fiilis olikin mieletön, kun sitten vihdoin näin Hoinan löytävän selvästi uuden innon, ja pian sitten pilli soikin! :)



Videolla pisto 1 ja pisto 2 sekä lähettäjän että maalimiehen näkökulmasta


Illaksi sain tosiaan koottua mielettömän ison porukan tuttuja ja vähän tuntemattomampiakin aksaajia treenaamaan. Suunnittelin ykkösluokan radan, johon yhdistelin paloja meidän kisaradoilta. Erityisesti halusin kuitenkin treenata taas keppejä radassa, kun ne ovat viime aikoina olleet se ainoa juttu, joka radalla on prakannut. Onneksi koutsimme Tiina keksi jo alkuviikon ryhmätreeneissä Turussa, että Hoina hyötyy suuresti mun kepkepkepityksestä koko pujottelun ajan, ja niin se vain toimi näissäkin treeneissä! Ilmeisesti pälätykseni saa siis Hoin pysymään rytmissä paremmin. Lisäksi palkkasin kontakteja, koska Hoina kyllä otti ne kaikki hienosti mutta varasti niiltä heti. Se on selvä, kun olen viime aikoina vapauttanut sen suoraan vauhdista. Sain siis hyvin palkkailtua oikeita juttuja, ja lisäksi saatiin vanhoilta treenikamuilta paljon hyvää palautetta siitä, miten paljon paremmin Hoina on hanskassa ja miten paljon "rauhallisempi" tai kuuliaisempi se on. Se oli erityisen mukavaa kuultavaa! Vähän harmittaakin, kun erityisesti loppuradan siistit ratapätkät eivät tulleet videolle!


Jatkan lopuista treenailuista myöhemmin tällä viikolla, ettei tämä postaus veny tämän pidemmäksi. Nautitaan ja venytetään tekstiä nyt, kun on kerrankin kunnolla treenimateriaalia! :)

sunnuntai 31. elokuuta 2014

Neitsytmatkalla hakumetsässä

Laji: Haku
Koira: Hoina 2v
Vetäjä: Kimppatreenit
Paikka: Raisio


Kuten varsinaisesta blogistamme saattoi jo alkuviikosta lukea, meillä oli tänään Hoinan kanssa meidän molempien ihka ensimmäiset hakutreenit koskaan. Mulla ei ollut hajuakaan, mitä oli luvassa, mutta uskoin homman olevan Hoinalle juokseenkin helppoa, kun se kerran löytää metsästä puhelimenkin. Meitä oli viisi koiraa ja kuusi ihmistä, kun herra B tuli myös innostuneena mukaan katsomaan, mistä oli kysymys, ja sai toimia maalimiehenäkin. Onneksi en ollut ainoa, jolla ei ollut lajiin minkäänlaista tuntumaa, joten kyseltiin toisen aloittelijan kanssa ensin roppakaupalla tyhmiä, kun meidät laitettiin heti hommiin maalimiehiksi. Ja sepäs vasta oli hauskaa! :D

Hoina ei tietenkään osaa ilmaista löytöään, koska emme ole koskaan sellaista harjoitelleet ja koska esineethän se on tietysti vain noutanut. Siksi oli hauskaa nähdä, miten muut koirat haukkuivat meidät maalimiehet ensin lyttyyn ja sitten vielä veivät meidän ruuat! :D Jotta Hoina tajuaisi, että sen kuuluu etsiä ihmistä eikä esineitä, se sai nähdä maalimiehen lähdön piiloon, ja kyllähän siitä jo heti käskynodotusvaiheessa näki, että metsään se säntää heti kun vain luvan saa. Pyysin, että maalimies palkkaa heti kehujen kera, koska Hoi ei tosiaan osaa ilmaista. Mietin, että otetaan Hoinan kanssa vaan pari pistoa, mutta kyllähän me sitten otettiin neljä - keskilinjalta kahdesta kohdasta kumpaankin eri suuntaan - kun ei noissa ollut mitään ongelmaa. Keskimmäisessä luulin, ettei Hoina ollut löytänyt maalimiestä, mutta se olikin vaan innoissaan menossa jo seuraavalle. :D Kaikki piilossa olleet sanoivat, että Hoina tuli selvästi hyvin hajun mukana eikä vain polkuja pitkin tuurilla.

Kokemus oli kyllä hauska, ja sovittiin että käydään jatkossakin silloin tällöin treenaamassa. Myös Chhainaa ajattelin ottaa jatkossa mukaan ja opettaa sille perusteet niin, että jos joskus siltä tuntuu, niin kisaamaankaan ei olisi estettä. Ensisijaisesti haku saa kyllä olla meille puhtaasti hömpöttelylaji, sillä me tarvitaan yksi sellainenkin! Alla vielä videota, jossa on kolme toistoa neljästä - pari alamäkeen ja keskimmäinen ylämäkeen kallion yli. Viimeinen toisto on vieläpä maalimiehen näkökulmasta!