Irtoamisia

Laji: Agility
Koira: Hoina 1,5v
Vetäjä: Omatoimitreenit & Martta Rauma
Paikka: ATT

Parit viimekertaiset treenit ovat olleet todella hyviä. Onnistumisia tulee, koira pysyy hanskassa ja kepit menevät osana rataa. Vieläkin meille vaikeimpia ovat kuitenkin pitkät suorat. Koostin viimeisistä kaksista treeneistä videon, jossa näkyy sekä meidän parhaimpia että huonoimpia osa-alueitamme. Hyvää videolla ovat monet onnistuneet suorat, kyky suorittaa rataa jo pidemmälle kuin kolme ensimmäistä estettä sekä kepit; huonoa Hoinan putkihimo niin, että edeltävä hyppy alitetaan, vaikeus edetä radalla suoraan sekä ohjaajan liian aikaiset ja/tai voimakkaat ennakoinnit täyskäännöksissä.

Lisäksi videon rataharjoituksen loppusuoralla näkyy viime viikolla tapahtunut oivallus rimojen putoamisen suhteen. Ensimmäisellä kerralla jättäydyn taakse ja annan Hoinan edetä: rimat pysyvät paikoillaan. Toisella yrittämällä olen koiran rinnalla tai jopa vedätän sitä: jokainen rima alas. Viimeisellä yrittämällä jään taas taka-alalle, ja annan koiran tehdä rauhassa: rimat pysyvät. Johtopäätös tästä oli se, että a) älä rynni, b) älä vedätä koiraa hypyillä ja c) osaa se koira pitää rimat ylhäälläkin.

Vaikka tämä video on sekava kooste erinäisistä treenipaloista, sillä on mulle henkilökohtaisesti suuri merkitys. Tuo treeni, jossa Hoina alkoi alittamaan rimoja, oli surkein treenimme pitkään aikaan, enkä saanut sen aikana onnistumisia edes puolia toistoista, kun taas niitä seurannut ryhmätreeni oli paras treenimme pitkään aikaan. Ei siis kai pitäisi maalata piruja seinälle vain yhden huonosti menneen harjoituskerran perusteella?

Mölliratatreenit

Laji: Agility
Koira: Hoina 1,5v
Vetäjä: Omatoimitreeni
Paikka: ATT

Koska meidän viikkotreenimme oli tältä viikolta peruttu, kävimme eilen paitsi kuvaamassa loput tekniikat koulutusmateriaalia varten myös ottamassa loppuun lyhyen ytimekkäät mölliratatreenit. Mä olen älyttömän huono suunnittelemaan mölliratoja, kun olen kisannut korkeammissa luokissa viimeiset vuodet, mutta yritin saada rataan edes vähän niitä meille vaikeita suoria. Tämä oli myös ensimmäinen kerta, kun olemme saaneet kepit osaksi rataa! Jos Hoinaa pyysi hieman jarruttamaan ennen keppejä, se pääsi alkuun hienosti, mutta täydellä vauhdilla se ei ensin mitenkään päässyt kääntymään sisäänmenon jälkeen heti seuraavaan väliin.

Ensimmäisellä yrittämällä palkkasin kontakteja namilla, mutta aika pian likka lakkasi ottamasta nameja vastaan, kun halusi vaan päästä takaisin radalle. :D Rimat pysyivät hyvin ylhäällä, mutta jo yhdestäkin kolautuksesta pistin pelin seis ja vaadin parempaa suoritusta. Sitten toisella yrittämällä teimme nollarataa aina viimeiselle esteelle asti, missä tietysti rima tuli alas. En tiedä, oliko esteväli mahdollisesti liian lyhyt, kun muuten rimat pysyivät ylhäällä niin kivasti ja juuri tuossa kohdassa se tuli alas usealla uusintayritykselläkin. Loppuun sain senkin kohdan kuitenkin korjattua, ja lisäsin loppusuoralle vielä kolmannenkin hypyn.

Alla on video siitä melkein nollaradasta. Hetken aikaa pitää vielä treenata, ennen kuin mennään kisoihin harmittelemaan viimeistä alas tullutta rimaa. :D Tänään mennään kuitenkin naapuriseuran möllikisoihin sekä mölli- että agilityradalle, kun vihdoin keppejäkin on ainakin teoriassa mahdollista tehdä osana rataa.

Vihdoin verkoitta!

Laji: Agility
Koira: Hoina 1,5v
Vetäjä: Omatoimitreeni
Paikka: ATT

Me ollaan viime viikkoina jouduttu lomailemaan ryhmätreeneistä juoksujen takia, mutta omatoimisesti olen kyllä käynyt nauhoittelemassa kevään koulutuksiin opetusmateriaalia Hoinan kanssa. On ollut ihanaa huomata, että voin jo todella käyttää Hoinaa mallikoirana kaikissa tekniikoissa! Pohjan pitäisi siis olla hyvä, vaikka ratasuoritukseen asti pääsemiseen on vielä matkaa.

Koska aika on mennyt enemmän tai vähemmän nykyisiin opintoihin ja tulevaan pääsykokeeseen satsaamiseen, en ole ehtinyt sen enempää treeneistä kirjoittamaan. Nyt koulutusmateriaalia koostaessani ehdin kuitenkin kasata pienen videon keppitilanteestamme tältä viikolta. Vahinko vain, että videolta uupuvat yli 90 asteen takaaleikkaukset, jotka ovat ehdottomasti hienoin juttu, jonka tällä hetkellä osaamme. :) Verkkoja ei siis tällä viikolla olla tarvittu kertaakaan!

Hoinan seuraamistilanne

Laji: Toko
Koira: Hoina 1,5v
Vetäjä: Omatoimitreeni
Paikka: Turku

Koska olemme treenailleet sitten viime merkintöjen melko vähän, ajattelin ladata tänne viimeisimmän tallennetun seuraamisnäytteemme - mistäs muualta kuin ihan omasta olohuoneesta. Tämäkin on tosin jo kuukauden vanha. Mua harmittaa, että Hoinan katse pääsee kerran alas, mutta mä en sitä tuossa vaiheessa huomannut. Lisäksi vähän hätäisiltä näyttävät nuo kääntyilyni. Muuten tämän kehtaa kyllä ehkä laittaa näytille?

Kovin vähän ollaan tokoiltu viime aikoina muutenkaan, ja seuraamisessakin on ilmennyt jo uusia haasteita: nimittäin edistäminen. Nyt katse pysyy hyvänä jo lähdöstä ja pitkiäkin pätkiä, mutta paikkaa saakin sitten korjailla senkin edestä. Huoh. Tokokärpänen on kyllä lentänyt muiden öttiäisten mukana etelään talven ajaksi eikä ainakaan vielä näytä merkkejä palaamisesta. Odotellaan! :D

Tuulia Liuhdon opissa & alkuvuoden treenikooste

Laji: Agility

Koira: Hoina 1,5v

Vetäjä: Tuulia Liuhto

Paikka: Kaarina

Meille tarjoutui eilen illalla mahdottoman kutkuttava mahdollisuus lähteä tuuraamaan treenaamaan estynyttä koirakkoa Tuulia Liuhdon tekniikkasovellusryhmään, ja eihän siinä voinut kahta kertaa miettiä! Niinpä lähdimme köröttelemään kohti Kaarinaa liukkaasta ja niljakkaasta säästä huolimatta.

Tuulia sai takuulla hyvin realistisen kuvan Hoinasta, sillä saimme näytetyksi hänelle niin ongelmakirjomme kuin parhaatkin puolemme. Hyvin osuikin kouluttajan toteamukset Hoinasta oikeaan, ja kun vielä avasin hänelle likan sukua, niin hän tunnisti Jösta-isän mennen tullen kaikesta Hoinan tekemisestä. Viesti oli jotakuinkin sama kuin lähes kaikilta muiltakin meitä kouluttaneilta: Hoinassa on paljon potentiaalia, mutta helppoa sen kanssa ei tule olemaan, sillä mun on oltava tiukkana niin monessa asiassa. Perääni ryntäily ja paimenmainen kyttäily ja lähes jahtaaminen, niin tarkka kropanlukutaito ja mun oma hysteerinen minikoirataustani on vain pieni alku siitä, millaisten asioiden kanssa saan painia vielä piiiiitkään.

Koulutuksesta jäi käteen taas monta hyvää neuvoa. Koska kirjoitan treeniblogia kuitenkin etupäässä itselleni, kirjaan neuvot vain yksinkertaistettuun listaan, josta on jatkossa hyvä käydä muistelemassa, mitä kannattikaan treenata.

• lähdöt :: Tuulia ei kyllä sanonut mitään, mutta nyt on alkanut taas H:n peppu nousta...
• lähdöstä suoraan putkeen :: H tulee ykkösesteen ohi tai ali, jos on putki vetämässä
• rauhallinen ohjaus :: Tuulia joutui "pienentämään" mun liikkeitäni - ei siis huitomista!
• jarrujen ja ponnistuskohtien palkkausta :: vaikka itse jarrutan oikealla lailla, Hoina ei reagoi
• muuria vaikeista kulmista :: Hoina joko kolautti tai otti ihan tukea joka yrittämällä

Viime aikoina olen muutenkin alkanut käydä kerran viikossa omatoimisesti hallilla. Pääasiassa olen ottanut keppejä ja aina maanantain treeneissä ilmenneitä ongelmakohtia, mutta nyt on yllä taas hetkeksi uutta pureksittavaa! :) Alle liitän vielä videon, joka alkaa viimeisimmällä keppitilanteella, jatkuu maistiaisilla ja äärimmäisen yllättävästi onnistuneella saksalaispätkällä Tuulian treeneistä ja loppuu pätkiin maanantaisista mölliryhmän treeneistä. Kyseessä on siis treenikooste, jossa näkyy paitsi tyypillisimpiä ongelmiamme myös keppiverkkojen häivytysprojektia ja tietysti muutamia sydäntä huljauttavia onnistumisia. Nauttikaa ja kommentoikaa! :)

Kimppareenejä :)

Laji: Agility

Koira: Hoina 1,5v

Vetäjä: Omatoimitreeni

Paikka: ATT ja Porvoo

Tällä viikolla olemme treenanneet upouusien tuttavuuksien, Ellan ja Tepon, sekä ihanien vakitreenikamujemme Roosan ja Pennin kanssa käydyissä omatoimitreeneissä laveita ja ansattuja takaakiertoja, itsenäisiä kontakteja ja keppejä. Kaikissa ollaan edistytty, mutta etenkin keppien suhteen alkaa näyttää kerta kerralta paremmalta. Pitäisi vain saada treenattua enemmän niin, että olisin itse edellä. Ajattelin, että ensi kerralla laitan täydet verkot, palkan viimeiseen keppiväliin ja menen itse vielä kepeiltä edemmäs. Sitten kutsun Hoinan verkotettujen keppien "läpi", jotta se ei pääse karkaamaan palkalle mutta jotta se oppisi, ettei sen kannata kiirehtiä mun luo. Pikkuhiljaa se sitten toivon mukaan oppii, että palkka tulee aina olemaan viimeisessä välissä mun sijainnistani huolimatta.

Uusi treeniryhmä

Laji: Agility

Koira: Hoina 1,5v

Vetäjä: Anne-Mari Piispanen

Paikka: ATT

Aloitimme maanantaina ATT:llä uudessa treeniryhmässä. Vaihdoin kisaryhmästä mölliryhmään, jotta pääsisimme tosiaan treenaamaan mölli- ja ykkösluokankin tasoisia ratoja. Sinne kolmosiin kun pitää ensin noustakin! ;)

Näin alkuun täytyy heti todeta, että ryhmän vaihto oli kyllä loistopäätös! Niin kouluttaja kuin itse ryhmäkin otti meidät todella hyvin vastaan, vaikka tulinkin hullun bordercollien kanssa. Itse inhoan sitä BC:n muka tuomaa jumalaisuutta ja ylemmyyttä, ja yritänkin aina korostaa koirani heikkouksia ja näyttää, että se on ihan tavallinen ja vieläpä - päinvastoin kuin helppo - pirun vaikea harrastuskoira. Mulla on tällainen henkilökohtainen BC-kriisi... :D

Teemana meillä olivat meille vielä suht' uudet vekit 15 esteen radalla. Itse vekit menivät yllättävän toimivasti, mutta pari kertaa tuli rima alas, kun Hoinalle tuli kiire mun perääni. Teimme myös täyden spiraalitakaakierron, jossa minulle suurin haaste oli päättää, muutanko epäselvän takaakierto-niistoni pelkäksi takaakierroksi vai selkeäksi niistoksi. Päätin yrittää jättää niistokäden pois ja pari kertaa se sujuikin hienosti, mutta koska olen aina ottanut tuollaisiin ohjauksiin niistot, Hoina ei osannut joka kerralla vielä tulla tuohon pelkistettyyn versioon. Kouluttaja kehui silti Hoinaa siitä, että se jo noin nuorena tulee ohjauksiin niin hyvin ja on kuuliainen, ja jopa minä sain palautetta hyvistä, rauhallisista kädenliikkeistä. Ne ovatkin ainoa, mikä mun ohjauksessani on rauhallista... :D Tästä jäi tosi hyvä fiilis, ja maltan tuskin odottaa ensi viikon treenejä!