Anu Rikkilän tokokoulutus

Laji: Toko
Koira: Chhaina 4,5v ja Purna 6kk
Vetäjä: Anu Rikkilä
Paikka: ATT

Tänään meillä oli minun järjestämäni tokokoulutus pienellä porukalla: itse treenasin oman vuoroni puoliksi Chhainan ja Purnan kanssa, ja lisäksi Chhainan pojat Narvi ja Passo tulivat mukaan Helsingistä. Chhainan kanssa teemana oli erityisesti kehäänmeno ja jatkuva hallinta, ja Purnan kanssa haettiin vinkkejä noutokapulan kanssa jatkamiseen ja seuraamiseen.

Mähän en ole opettanut vielä kenellekään koiristani mitään kehäänmeno- tai siirtymärutiineja, vaikka Finan ja Hoinan kanssa ollaan kisattukin. Pelkkä suullinen "tässä" on riittänyt aika pitkälle. Chhainan kanssa olen kuitenkin ensimmäistä kertaa törmännyt siihen, että koska se ei kyseenalaistamatta aina tee töitä vaan mulle, niin kaikenlaista haahuilua ja komentohaukkua on ilmennyt. Lisäksi olen aina vain laiskana päästänyt koiran posottelemaan autosta tai kentän laidalta edeltä kentälle. Kentän arvo on siis päässyt nousemaan hurjan suureksi ja minun arvoni koiran silmissä kentän laidalla on ollut aika minimaalinen, kun sillä on niin kiire kentälle. Kaikki tämä johtuu tietysti vain siitä, että minulla ei ole koskaan ollut mitään kiinnostusta tällaisten "vähäpätöisten" (lue ironia) asioiden harjoitteluun - enhän koskaan ole ollut mikään kunnon tokoihminen vaan ainoastaan tykännyt vauhtiliikkeistä. :D

Nyt kun koiran motivaation ylläpitäminen ja minulle tekeminen ovat oikeastaan ainoita meitä tokokokeeseen menemästä estäviä asioita, niin kummasti on tullut omistajallekin motivaatiota laittaa paukkuja niihin. Ja kas, kun otin koiran alusta asti halliin hallitusti, laitoin sen boksiin odottamaan omaa vuoroa, otin sen boksista heti namitukseen perusasentoon ja kentälle mentiin hallinnassa, niin heti lakkasi pakka leviämästä! Kentälle tehtiin vielä agilityhypyistä portti ikään kuin tokokehään, missä käytiin tekemässä aina yksi tehtävä ja tultiin pois. Tätä ehdottomasti jatketaan! Kertaakaan koko 20min pätkällä ei tullut haahuilua, josta olisi täytynyt suoritus keskeyttää, vaan Chhaina teki koko ajan hommia mulle. Kun kuuntelin ohjeita, Chhaina odotti kiltisti maassa ja oli koko ajan valmis jatkamaan. Purnan vuoron jälkeen otettiin vielä Chhainan kanssa pikapätkä seuraamista, mistä saatiin vinkiksi ottaa kuurina taas lyhyempiä, mutta eri mittaisia pätkiä. Chhainakin alkoi nimittäin kuulemma valua seuraamisen jatkuessa matalammalle BC-tyyliin... Kaiken kaikkiaan erinomainen kokonaisuus, ja nyt on syyskuun Karisen Piian tokoista ja tältä päivältä erinomaiset ohjeet hallinnan ja motivaation ylläpitoon kaikkiin tuleviinkin treeneihin! :)

Purnan kanssa teimme perusasentoja, luoksetuloa, seuraamista ja kapuloita. Perusasentoihin neiti tulee todella kivasti aina. Paikallaolo luoksetulossa oli niin ikään tosi hyvä - jopa niin hyvä, että "sivu"-käskystä ei liikkunut askeltakaan. :D Tämän tosin tajusin olevan ihan loogista - olenhan opettanut Purnalle, ettei odotuksesta lähdetä millään hämykäskyillä, vaan ainoastaan "okei":sta. Tähän täytyy siis rakentaa poikkeus "sivu"-käskyyn erikseen, sillä itse sivulletulo oli taas mallikas. Seuraamiseen saimme hyvät vinkit jatkoon - pitkälti samanlaiset kuin Chhainankin kanssa.

Purnan vauhtinouto puisella kapulalla meni upeasti, mutta metalli ei tänään noussutkaan. Ottanen kotona muutaman päivän iltapalakuurin metallin naksutteluun, sillä se on ennen hampaiden vaihtumista ollut suunnilleen yhtä varma kuin puinen. Lisäksi alan vahvistaa käsitargetia ja tuoda sen avulla kapulan nostoja kohti kättä. Myös vauhtinoutoihin voisi alkaa odottaa "jes":in huutamista vähän myöhemmälle. Nyt merkkaan onnistumisen heti Purnan nostaessa kapulan, ettei se vaan edes keksi pudottaa. Erinomaista on kylläkin, että vauhtinoudoissa kapula pysyy suussa ihan minulle asti eikä putoa puolitiehen! :) Kyllä me pennusta ihan mainio tokokoira saadaan. :)

Chhainan pentusetkin olivat jo vallan päteviä, mutta niistä kirjoittelen myöhemmin erikseen Minoon sitte -uutisten puolelle. Sovittiin kyllä, että koitetaan jatkossakin järjestää tällaisia tokotunteja aina silloin tällöin, kun pienellä porukalla on aika helppo järjestää lyhyelläkin varoitusajalla.

Purnan pentutreenikooste videoina syksyltä 2018

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

Henkilön Bea S. (@belissahh) jakama julkaisu Loka 8, 2018 kello 2.38 PDT

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

Henkilön Bea S. (@belissahh) jakama julkaisu Syys 27, 2018 kello 2.34 PDT

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

Henkilön Bea S. (@belissahh) jakama julkaisu Syys 25, 2018 kello 2.23 PDT

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

Henkilön Bea S. (@belissahh) jakama julkaisu Syys 9, 2018 kello 1.42 PDT

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

Henkilön Bea S. (@belissahh) jakama julkaisu Marras 6, 2018 kello 9.07 PST

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

Henkilön Bea S. (@belissahh) jakama julkaisu Marras 19, 2018 kello 1.49 PST

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

Henkilön Bea S. (@belissahh) jakama julkaisu Marras 13, 2018 kello 2.18 PST

Takaisin ajan tasalle!

Jaaha, eipä ole tullut päiviteltyä blogeja lähes ollenkaan tänä vuonna! Kiitos entisen treenikaverimme Sarin kyselyjen, sain taas intoa päivitellä jotakin. Tällaisen tekstin olinkin toukokuussa kirjoittanut jo luonnoksiin asti, joten madalletaan kynnystä palata blogien pariin nyt julkaisemalla tämä ensin. Tämä treeni on siis kuvattu muutaman kasvattini kanssa vietetyistä päivätreeneistä, joissa tehtiin kierros tokoa ja toinen agilityä. Chhaina teki metalli- ja tavallista noutoa sekä ensimmäistä kertaa elämässään myös ohjattua noutoa. Hoina sai lopuksi tehdä yhden ruudun sekä merkin kiertoa erikseen ja ohjattuun noutoon yhdistettynä.

Nämä noudot ovat juuri hyvä esimerkki siitä, että kun Chhaina kerran oppi, miten noudetaan, se noutaa samantien myös metallia ja tekee kokonaista, valmista liikettä kerta toisensa jälkeen, suoraan olohuoneesta treenihalliin vietynä. Ohjatussa noudossa aiemmin sen kanssa on treenattu vain suuntia namikipoilla koiran linjalla ja linjan takana, ja nyt kun se kerran oppi noudon, kokeilin vaihtaa namikipot kapuloihin ja kokeilu meni heti kerrasta oikein. Näin ollen seuraavalla kerralla tiedän, että voin heti laittaa kapuloita koiran linjan taakse. Siispä kun joku yksittäinen juttu opitaan (meillä se oli kapulan pito), niin yhtäkkiä kaikki asiat lähtevät harppauksin eteenpäin ja koira on sen jälkeen aina 100% varma, mitä sen pitää tehdä, eikä koitakaan mitään omia tulkintoja. Enpä olisi ihan heti uskonut, että kapulan pidosta olohuoneessa seuraava askel on melkeinpä suoraan valmis kokeenomainen liike missä vain, millä kapulalla vain!

Hoina puolestaan pääsi lopussa tekemään yhden hienon ruutuun lähetyksen ja seisomaan jäämisen sekä merkin kiertoa. Tähän asti olen käyttänyt vaihdellen käskysanoja takaa tai kierrä, koska niistä koira on tiennyt homman heti. Kuitenkin käskyt ovat olleet niin tuttuja arjestakin, että heti kun ympärillä on muuta, Hoina kiertää mitä vain niistä. Siksi nyt vaihdettiin kerrasta käsky merkkiin, ja kas - kertaakaan ei ollut epäselvyyksiä, kierretäänkö merkki vai kapulat. Koska Hoina osaa ohjatun noudon suunnat, kokeilin sitten uskaliaasti heti käskyn vaihdon jälkeen vielä yhdistää merkin kierron ja ohjatun noudon. Se oli kertakokeilulla selvä homma! Hieman minulla kyllä riemu repesi, sillä uskoin sen periaatteessa voivan onnistua, mutten kuitenkaan ajatellut ihan tosissani, että Hoina tekisi kerrasta kuvion alusta loppuun.

Syksyn aikana olemme tokoilleet vain muutamia kertoja. Päkäpaimenten pentumiitissä pääsimme tokoilemaan Piia Karisen silmien alle Chhainan kanssa. Pääteemana olivat motivaatio ja palkattomuus, koska Chhainaa ei toko kiinnosta yhtään, jollei välitöntä hyötyä ole nähtävillä. Saimmekin tähän hyvät ohjeet, jotka näyttivät toimivan heti. Mustavalkoisesti sanottuna hommia tehdään vain, kun koira on niihin valmis, eikä mitään haahuilua tai sinne päin tekemistä katsota läpi sormien. :)

Shelttipentu Purnan kanssa olen tokoillut jonkin verran Sporttirakin online-pentuvalmennuksessa, omassa olohuoneessa sekä kerran tuuraajina Leena Välimäen nuorten koirien ryhmässä syksyn aikana. Tällä hetkellä Purna osaa perusasennon jo aika hienosti, tekee vauhtinoutoja, osaa odottaa jonkin verran ja tulla kutsusta luokse. On se kerran tainnut ruutuunkin juosta. Tulevana lauantaina pääsemme tokoilemaan sekä Purnan että Chhainan kanssa Anu Rikkilän valvonnassa, ja Purnalle yritän saada kevääksi ihan kokonaisen paikan Lentsun nuorten koirien ryhmään. Pennusta toivoisin ihan kunnon tokokoiraa, ja haluaisin alusta asti tehdä kaikki mahdollisimman oikein. Osaan itse tehdä pohjat melkein kaikkiin liikkeisiin, mutta valvovat silmät ja lisävinkit heti epävarmoissa tilanteissa ovat todella tarpeellisia.

Alla vielä ihan viimeisimpiä agilityjä Chhainan kanssa nyt lokakuussa.

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

Henkilön Bea S. (@belissahh) jakama julkaisu Marras 15, 2018 kello 1.51 PST

Kooste Chhainan juoksu-A:n pohjatyöstä

Laji: Agility
Koira: Chhaina 3,5v
Vetäjä: Omatoimitreeni
Paikka: ATT

Vaikka treeniblogi onkin päivittynyt melko harvoin, me ollaan treenattu koko syksyn ajan sekä ryhmäpaikalla että omatoimisesti Chhainan kanssa. Omatoimitreenit ovat pitkälti keskittyneet juoksu-A:n pohjatyön tekemiseen, ja sitä on nyt tehty seitsemänä treenikertana tähän mennessä. Sen kunniaksi ajattelin laittaa tänne vähän koostetta. Videolla on pätkiä muistaakseni treenikerroilta 1, 4 ja viimeisimpänä tämänpäiväiset 7. treenit. Välivaiheista löytyy videopätkiä Instagramin puolelta, vaikka pitkältipä nuo vaiheet tuossa videolla näkyvät.

Toistaiseksi en ole päättänyt, koska vien pohjatyön esteelle asti, sillä ensin pitäisi päättää, jatkammeko edelleen kohti ensi vuoden SM-kisoja vai lykkäänkö tavoitetta vuodella. Nollia on tähän mennessä vähäisellä kisaamisella kertynyt kolme, joten niitä pitäisi saada lisää, ja silloin tietysti ei voi olla metodinvaihto kesken. Olen antanut itselleni aikaa miettiä helmikuun loppuun saakka, ellei sitten sitä ennen tule luonnostaan niin pitkää kisataukoa, että sillä välillä ehtisin tehdä estetyötä valmiiksi. Nyt kuitenkin sahataan tässä pohjatyössä kaikki maailman vaikeusasteet, jotta työ olisi mahdollisimman pitkällä siinä vaiheessa, kun esteelle siirrytään. :)

Katse ylös mars!

Laji: Toko

Koira: Hoina 5v

Vetäjä: Omatoimitreeni

Paikka: Raisio

Tänään kävimme piiiitkästä aikaa tokoilemassa muuallakin kuin piskuisella takapihallamme. Sekä Hoinan että Chhainan kanssa on lähdetty seuraamisessa tekemään hyvin pienin askelin selvää ylöspäin seuraamista. Chhainallehan seuraamista ei ole koskaan oikein opetettukaan, mutta Hoinan kanssa on seuraamisessa aloitettu jo monta kertaa alustakin tuloksetta. Paineistumisen ja paimenkyyryn dilemmassa alkaa vihdoin näkyä valoa tunnelin päässä. Hoina alkaa oppia, että katso-käskystä ei lysähdetä lysyyn vaan nimenomaan ryhdistäydytään ja kurotetaan ylöspäin. Tämä jos mikä on täysin päinvastaista sille, miten Hoina liikkuu treenimoodissa luonnostaan.

Tänään jopa ihan treenikentällä, missä into on tietysti moninkertainen pihatreeneihin verrattuna, Hoina pelkästään onnistui ryhdikkäänä pysymisessä ja pystyi jopa kurottelemaan ylöspäin hypyn ja noutokapulan aiheuttaman jumivaaran alla. Voihan olla, että Hoiskipoiski vielä 10 ikävuoteen mennessä oppisi vihdoin seuraamaan näyttävästi! :D

Varsinaisista treeneistä emme ottaneet videota, mutta lopuksi halusin itse nähdä Hoinan ryhtiä myös sivusta katsottuna, joten kuvasimme vielä nopeasti pienen "näytön paikan" parkkipaikalla. Hieno pieni tokokoira!

Ps. Myös Chhainan kanssa teimme tänään pari ennätystä. Treeneihin kuului sekä samanlaista seuraamistreeniä kuin Hoinalla että noutokapulan pitoa ja hakua sivulle tuoden, eikä kumpikaan meistä turhautunut kertaakaan! :D On siis ilo kirjoittaa, että tänään treenit menivät molempien kanssa todella kivasti, ja kaikkea "inhottavaakin" saatiin vain ja ainoastaan positiivisesti vahvistettua. Tosin Chhaikun kanssa hyppyesteen yli kutsuttaessa saimme nauraa: ennen oikeaa kutsua heitin ilmoille kaikenlaisia valekäskyjä, kuten "kissa", "missä", "kuka" jne. Chhaina sieti kaikki hyvin yhtä lukuunottamatta... Jostain syystä "peruna" oli kerta toisensa jälkeen ylitsepääsemätön, ja likka lankesi siihen aivan täysin. Minkäs sitä ainaiselle näljälle mahtaa! :D

Keppitreeniä ja puomi-putkierotteluja

Laji: Agility
Koira: Hoina 5v ja Chhaina 3v
Vetäjä: Omatoimitreeni
Paikka: ATT

Käytiin aamulla testaamassa kotihallin uusi nurmi, ja hyvä oli! Pitkästä aikaa treenasin ihan samanarvoisesti kummankin likan kanssa, ja treenit menivät molempien kanssa todella hyvin! Koska ensi viikonloppu on kisaviikonloppu Chhainan kanssa ja viime kisoissa nollat jäivät kepeistä ja kontakteista kiinni, tänään tuli taas vahvistettua niitä. Videot puhukoon puolestaan! Hoinan videokoosteessa taitaa tosin olla yhdessä kohdassa häikkää, kun ainakin itselläni kuva hetkeksi jumittuu, ja sen jälkeen ääni ja kuva menevät eri tahtiin.

Maastotreenejä mökillä

Laji: Haku ja esineruutu

Koira: Chhaina 3v ja Hoina 5v

Vetäjä: Omatoimitreeni

Paikka: Mökki

Viime viikolla pidimme helatorstain yhteydessä pitkän viikonlopun ja suuntasimme mökille ensimmäistä kertaa tänä vuonna. Tarkoitus oli treenata useammatkin eri maastotreenit, mutta lopulta treenasimme vain kerran hakua ja esineruutua. Chhaina teki molempia muutaman piston, Hoina vain pari esineruutua ensimmäistä kertaa painavalla, metallisella esineellä.

Hakutreeneissä otimme ensimmäistä kertaa mukaan avustetun hakuilmaisun, eli piilolla maalimies kannusti Chhainaa haukkumaan. Uskon, että muutaman kerran jälkeen haukku alkaa tulla ilman avustusta, koska Chhaina on sitä jo melkein luonnostaankin tarjonnut. Harmillisesti videon toistossa palkka tulee vielä minulta, mutta jälkimmäisillä kerroilla maalimies palkkasi koiran. Pistoja tehtiin alueen keskivaiheille kummallekin reunalle sekä lopuksi aivan alueen takarajalle keskelle. Kaikki löytyivät hienosti. Ainoastaan ensimmäisen toiston videoin, ja lopuissa keskityin vain treenaamiseen. :)

Esineruudussa Chhainalla oli vielä helpohkoja esineitä, koska tämä taisi olla tyyliin kolmas kerta ikinä esineruutua sille. Esineinä oli pieni pehmoleluavaimenperä, kangaskassi rullaksi käärittynä sekä sukat palloksi muotoiltuna. Kaikki löytyivät hienosti. Kaksi ensimmäistä esinettä tarttui heti suuhun, ja Chhaina juoksutti ne melkein mulle asti, mutta pudotus tapahtui vielä muutaman metrin liian aikaisin. Toisella toistolla (ei enää videolla) kannustin nostamaan uudelleen ja tuomaan lähemmäs. Sukkaparin kanssa tehtiin vain nosto- ja luovutusharjoitusta, mikä olikin sitten Chhainalle turhauttavampaa. Etsimisessä ei siis ole mitään ongelmia, mutta tuota perille asti tuomista pitää vahvistaa. Kuitenkin varsinkin videolla näkyvässä ensimmäisessä pistossa olin todella iloinen, että vaikka Chhaina kävi hakemassa vauhtia lähtöpaikalta useaan otteeseen, se ei kertaakaan lakannut etsimästä eikä kysynyt multa apua, vaan saatoin vain odottaa loppuun asti. Mahtavaa sitkeyttä, vaikka etsiminen kesti!

Mökillä oleva mummi-parkani olisi sitten Chhainan treenin jälkeen halunnut lähteä sen kanssa lenkille samaan aikaan, kun vaihdoimme treenikoiraksi Hoinan. Videolta kuuluu Chhainan epätoivoiset yritykset päästä takaisin treenitantereelle, joten eihän siitä lenkistä mitään tullut, kun Chhaina kuuli treenien yhä jatkuvan Hoinan kanssa. Vielä Hoinankin treenien jälkeen Chhain täytyi käydä varmistamassa, että treenipaikalla oli tosiaan geimit ohi. :D Tästä yrityksestä olla hiljaa ja tehdä nopeat treenit Hoinan kanssa johtui, että Hoinan kanssa tehtiin sitten vain pari vaikeutettua esineruutua. Ensin Hoina haki muovinarukerän, jonka se toi loppuun asti mutta jonka luovutus ei kuitenkaan ollut OK. En sitä kuitenkaan vaatinutkaan, vaan palkkasin jo siitä, että esine tuli ylipäätään sivulle, sillä joskus Hoina on lähtenyt leikkimään löytämiensä esineiden kanssa. :D Painava, metallinen mittanauha löytyi sekin aivan upeasti ja tuotiin hienosti, mutta luovutuksessa se oli selvästi vähän inhottava pitää ja putoili pari kertaa.

Nämä treenithän ovat meille aivan puhdasta aktivointia ja arjen apua mutta varsin mukavaa puuhaa silti! Kyllä mä olen siitä huolimatta vaikeuttanut esineitä Hoinalle ja vienyt näitäkin treenejä kohti parempia suorituksia. Itse nautin tällaisista metsähömpöttelyistä aivan suunnattomasti vastapainona muulle treenille, kun näissä asiat eivät ole niin justiinsa, kun emme ole lajeissa aikeissa kilpailla. Ohjaajalle nämä ovat siis ihania aivot pellolle -treenejä, ja vain ihan parasta puuhaa karvakavereiden kanssa. Ja ne rrrrrrakastavat etsiä niin ihmisiä kuin esineitä! :)