Koira: Hoina 11kk
Vetäjä: Juha Orenius
Paikka: Agility Akatemia
Saimme eiliseksi tuurausvuoron Agility Akatemian alkeiskurssille, ja voi että me lähdettiin sinne innoissamme! Juhakin muisti mut (ja minä reitin!) heti todeten "Ai sulla on nyt tommonen!", vaikka edellisestä akatemiakäynnistäni on jo rapeat vuoden verran kulunut. Otimme kahdeksan esteen mukavan oloista pätkää, johon sisältyi pimeään putkikulmaan irtoaminen, pussille takaaleikkaus, pari takaakiertoa ja valssi. Muistin heti alkuun pari kertaa vapauttaa Hoinan lähtöodotuksesta ykkösesteen sijaan vaan sivummalle leluun, joten lähtöongelmia ei ilmennyt. Koko pätkä pussille asti onnistui heti irtoamisineen - joskaan minä tomppeli en hoksannut kuvata ensimmäistä treenipuoliskoa ollenkaan - ja Juha vaikutti vaikuttuneelta. "Niin mitä sä sanoit, että ykstoista kuukautta? Se on kyllä jo aika taitava." Nyökyttelin hämilläni ja tietysti ilahtuneena. Pyysin kuitenkin Juhaa vielä ojentamaan mua kaikista mokista tai virheistä, joita olen huomaamattani tehnyt, mutta hän sanoi ettei hän sellaisia huomannut. "Vahvistat vaan kaikkea, mitä oot jo tähän asti tehnyt, niin siitä tulee hieno!" Arvatkaa poksahtiko pieni riemukupla sisällä! Olin niin varautunut jättiryöpytykseen, kun ei olla juurikaan osaavien silmän alla harjoiteltu - hyvä kolaus itsetunnolle ja luotolle omiin kykyihin siis! :) :)
Pussin jälkeiselle hypylle irtoamista piti vahvistaa muutaman kerran, mutta takaakierto-valssin kanssa saatiin tehdä enemmänkin hommia. Hoinalle tuo kaukana pysyttely ja pitkien kaarrosten tekeminen kun on paljon luontevampaa. :) Juha sanoikin, että kun saan Hoinan estehakuiseksi, saan sen irtoamisesta hyvän hyödyn ja ehdin tällaisiin tiukempiinkin paikkoihin ohjaamaan. Renkaan kanssa estevarmuus on huonoin, ja sitä meidän pitääkin alkaa ottaa eri kulmista. Yllättävää kyllä alkuradan putkenjälkeinen päällejuoksu sujui joka kerran hienosti! Hoinan on todella vaikeaa edetä nimenomaan mua vastaan tai mua päin, joten päällejuoksut ykeensö, valssit, saksalaiset ynnä muut ovat vielä teoriassakin melko haastavia ja venyvät kuin purkka. Näihin siis lisäharkkaa heti, kun vaan päästään taas hallille. Kaiken kaikkiaan sai kyllä lähteä hymyssä suin kotiin! :)
Plussaa rapsahtaa upeasta irtoamisesta, Hoinan hyvästä vireestä ja omasta vireestäni sekä tietysti Juhan palautteesta (Hoinassa oli hänestä juuri sellaista työintoa (ei yllättänyt!) ja terävyyttä, että sellaisen koiran kanssa on mahtavaa harrastaa mitä vaan); miinusta ainoastaan valssin myöhäisyydestä. Ihan mahtavat treenit! Jättikiitos vielä Mialle vuorosta!
Mahtava pentu!
VastaaPoista