tiistai 16. huhtikuuta 2013

Kevään ensimmäiset ulkotreenit

Laji: Toko
Koira: Hoina 11kk
Vetäjä: Omatoimitreenit kimpassa
Paikka: Loviisa


Meillä oli eilen kevään ja kaikkien aikojen ensimmäiset tokotreenit ryhmässä. Ilmoittauduin Hoinan kanssa omatoimiryhmään, joka käy kentällä kahdesti viikossa pääasiassa puuhailemassa itsekseen häiriössä, mutta tietysti yhteisliikkeitä otetaan myös. Mulle tekee äärimmäisen hyvää ottaa tokoa säännöllisessä ryhmässä, jotta tulee oikeasti treenatuksi ja saa tarvittaessa myös apua. Kaiken muun osalta me ollaan tosi hyvässä vaiheessa alokasluokan suhteen, mutta se sama samputin seuraaminen vaan ottaa päähän. En enää edes tiedä, millaista haluan sen olevan, onko Hoina ylipäätään oikeassa paikassa ja niin edelleen. Seuraamista lähdin eilenkin harkkaamaan häiriössä.

Aluksi Hoinalla oli vähän hankaluuksia keskittyä omaan tekemiseen. Se ei kyllä yrittänyt karkailla, mutta oli koko ajan selvästi utelias seuraamaan ja siksi perillä myös muiden touhuiluista. Hoin itselleni vaan koko ajan, että pidä nyt hyvä ihminen tämä treeni ainakin helppona. Ihan hyvin se mielestäni sujuikin, muttei varmasti olisi sujunut, ellen olisi sitä jatkuvasti puoliääneen takonut.


Seuraamisessa Hoinalla on ryhdikäs asento vain silloin, kun imutan sitä. Peruutus ja askellukset ovat asia erikseen - niihin olen todella tyytyväinen ollut alusta asti. Sekä minä itse että koira aletaan olla aika kypsiä tuohon namittamiseen (välillä Hoina mieluummin vain seuraisi kuin ottaisi vastaan namia), mutta heti jos otetaan pari askelta ilman namia kuononpäässä, eräänkin kommentoijan termi paimenkooma iskee taas. Luojan kiitos(!) meillä on toukokuun alussa valmennusrenkaan kouluttajan tokopäivä, jolloin ehkä saadaan jotakin tolkkua tähän touhuun. Lienee sanomattakin selvää, että jääviä en nyt hetkeen treenaa.

Luoksetulo on hidastunut, mutta toimii silti joka kerta. Hidastuminen johtuu siitä, että olen pari kertaa ottanut jo pysäytysluoksaria, joten nyt sellaiset poispois ja lelun kanssa vaan läpijuoksuja. Silti tämä liike on kisakunnossa - ellei Hoipura keksi vaihtaa istumassa odottelua makuuasentoon ennen kutsua...

Paikallamakuun koko kahdeksan koirakon treeniporukka otti yhtä aikaa, kukin tasonsa mukaan. Hoina oli keskellä riviä ja pysyi koko kaksiminuuttisen hienosti paikoillaan ja vieläpä suhteellisen rauhallisesti, vaikkakin höristeli ja kohensi pariin otteeseen ryhtiään jostakin olosuhteen muutoksesta. Palkkasin koiraa (kuten muutama muukin) ainakin neljästi vapauttamatta ja lopuksi vapautin sen suoraan maasta. Viereinen koira ei mennyt missään vaiheessa makaamaan vaan jäi omistajansa kanssa vaan hengaamaan riviin, mutta se ei häirinnyt Hoinaa yhtään. Ihme ja kumma, 90% ajasta likka tujotti tyynesti vain ja ainoastaan mua, eikä sen olemus ollut mitenkään terävä joka rasahdukselle. Superhieno juttu!

Lopuksi tein vain hyvänmielentreeniä, sellaisia liikkeitä, joiden tiedän aina onnistuvan. Näitä olivat salamatreeni seisomista ja maahanmenoa vuorotellen, ruutuun lelulle juoksemiset ja esteen yli hypylle juokseminen. Hyppy-käsky ei toimi esteellä, vaan sen sanan jälkeen Hoina jää aina kysymään lupaa - joskus jopa toistamiseen. Eteen-sanalla toimii paremmin, joten vaihdan käskyn vastedes siihen. Aivan loppuun jätin hypyn takaa lelun pois ja tehtiin täysin kisanomainen alo-hyppy, joskin niin, että vapautin koiran tietysti sivulta seisomasta.


Tänään treenasin kotipihalla vielä erikseen seuraamista ja kapulan pitoa. Jälkimmäinen meni upeasti, mutta seuraaminen taas vain puoliksi hyvää. Saataisiinkohan me vaikka kokeissa erityislupa vetää seuraamiskaaviot peruuttaen, niin voitaisiin saada paremmat pisteet? :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Skriivaakkin sitten pitkä stoori!