Koira: Hoina 1v ja Fina 5v
Vetäjä: Nina Manner
Paikka: Loviisa
Tiistaina kumpikin koira pääsi Mantereen Ninan treeneihin, kun tämä tuli pitkästä aikaa Loviisaan kouluttamaan. Rata tuntui alkuun melkoisen kimurantilta - ainakin möllitason Hoinalle - mutta ihmeesti se siitä sitten lutviutui, kun päästiin tositoimiin. Erilaisia käännöksiä tuli ainakin harjoiteltua!
Hoinan kanssa pääsimme jopa esteelle 18 asti ja se on huomattavasti pidemmälle kuin odotin. Keppejä emme tosin vielä tehneet, mutta muuten saimme jo ihan mukavia pätkiä toimimaan. Vitosella harjoiteltiin päällejuoksua, esteillä 7-8 tiukkia käännöksiä ja kympille väsäsimme elämämme ensimmäisen oikean saksalaisen keskellä rataa. Mulle tosin selvisi, ettei ko. tekniikassa varpaita ja kroppaa käännetäkään koiraa kohti takaakierron jälkeen kuten twistissä, ja voi että sen muistaminen ja uudelleen opetteleminen olikin hankalaa! Onneksi kotona pihatreeneissä olemme tätä saaneet jo harkattua paremmaksi. :)
A:n debytoimme myös osana rataa, ja likka ottaa kyllä kontaktit niin hienosti, etten voi olla kuin ylpeä. Putkelta kääntäminen hypylle 14 vaati useamman yrityksen ja siitä valssailut eteenpäin vielä muutaman lisää. Nina kuitenkin kehui omaa ohjaustani - koira vaan kuulemma (ja tiedänhän sen itsekin) tykkää lähteä kiertelemään esteitä, jos liikkeitä ei tee ns. selko-ohjauksena. Saimme paljon hyviä vinkkejä ja kotiläksyjä - päällejuoksut ja saksalaiset - joten oli kyllä mahtitreeni kaiken kaikkiaan!
Finan kanssa sama rata oli tietysti tyystin erilainen kuin Hoipelin kanssa ferraroidessa. Marmatin Ninalle heti alkuun vauhtiongelmistamme, ja niiden pohjalta koetimmekin vain saada käännöksistä mahdollisimman pienet. Finahan on sikäli varma koira, että mitään suurempia ongelmia radassa ei ollut. Yllättäen jopa saksalainen toimi! Suurin suositus Ninalta oli, että heivaisin niistot ja niisto-persjätöt kankkulan kaivoon ja korvaisin ne simppeleillä pyörityksillä. Itse en näe tai koe jälkimmäistä nopeampana, mutta ei kait auta kuin luottaa viisaamman sanoihin! :) Hei ja Finskillä oli muuten hyvä fiilis radalla, haukkua räkytti aina ennen lähtöä niin kuin olen opettanutkin! Treenien päätteeksi ilmoitinkin Finskille vielä kuusi epätoivoista yritystä saada tuplanolla. Itsensä viimeiseen asti kiduttaminen on niin mukavaa...
A:n debytoimme myös osana rataa, ja likka ottaa kyllä kontaktit niin hienosti, etten voi olla kuin ylpeä. Putkelta kääntäminen hypylle 14 vaati useamman yrityksen ja siitä valssailut eteenpäin vielä muutaman lisää. Nina kuitenkin kehui omaa ohjaustani - koira vaan kuulemma (ja tiedänhän sen itsekin) tykkää lähteä kiertelemään esteitä, jos liikkeitä ei tee ns. selko-ohjauksena. Saimme paljon hyviä vinkkejä ja kotiläksyjä - päällejuoksut ja saksalaiset - joten oli kyllä mahtitreeni kaiken kaikkiaan!
Finan kanssa sama rata oli tietysti tyystin erilainen kuin Hoipelin kanssa ferraroidessa. Marmatin Ninalle heti alkuun vauhtiongelmistamme, ja niiden pohjalta koetimmekin vain saada käännöksistä mahdollisimman pienet. Finahan on sikäli varma koira, että mitään suurempia ongelmia radassa ei ollut. Yllättäen jopa saksalainen toimi! Suurin suositus Ninalta oli, että heivaisin niistot ja niisto-persjätöt kankkulan kaivoon ja korvaisin ne simppeleillä pyörityksillä. Itse en näe tai koe jälkimmäistä nopeampana, mutta ei kait auta kuin luottaa viisaamman sanoihin! :) Hei ja Finskillä oli muuten hyvä fiilis radalla, haukkua räkytti aina ennen lähtöä niin kuin olen opettanutkin! Treenien päätteeksi ilmoitinkin Finskille vielä kuusi epätoivoista yritystä saada tuplanolla. Itsensä viimeiseen asti kiduttaminen on niin mukavaa...
Minne kisoihin olet menossa? :) Huih kun alkoi jännittämään ja toivon niin sydämeni pohjasta, että onnistuisitte tuplanollassa!!!
VastaaPoistaLietoon taas hurautetaan... Vähän tulee kallis reissu, kun tällä kertaa pitää yöpyä jossakin hotellissa/motellissa, mutta kerrankos sitä! Ainakin on panostettu tuplan eteen kaikkemme! Kiitos ihanista tsempityksistä! <3
VastaaPoista