Vappu ja Päkäpaimenten päivä

Vappua edeltävän viikonlopun vietimme Tampereen ja Lempäälän suunnalla, kun Päkäpaimenilla oli kaksipäiväinen kasvattitapaaminen. Me yövyimme mummulassa Tampereella, ja koulutuspäivistä osallistuimme vain agilitypäivään ja vain Chhainan kanssa. Agilityjä veti tälläkin kertaa oman porukan Tanja Kurikka.

On perin kummallista, miten eri tavoin voi ratoihin suhtautua eri koirien kanssa. Chhainan kanssa nautin siitä, että mitä enemmän on haastetta, sitä enemmän syttyy into ja voittaja-asenne. Chhainan kanssa en pyytele anteeksi mitään, vaan katson rataa, innostun, suunnittelen suhteellisen varmoin ottein ohjaukset ja pitäydyn niissä. Yleensä valitsemani suunnitelma myös toimii käytännössä, koska harrastuskumppanini hoitaa tonttinsa tunnollisesti ja on maailman paras! Oli sitten treeni tai kisa, niin oma mielentilani on aina sisukkaan voittajan. Se on melkoisen uutta ja ihanaa vieläkin. Hyvä esimerkki on se, että kysyin Tanjalta, miten hän oli ajatellut/tekisi lopun viimeisen putken: pimeänä putkikulmana sen takaa (kuten me teimme) vai putken edestä. Tanja vastasi yhtä, ja minä totesin vain että OK ja tein silti toisin, koska se tuntui hyvältä ajatukselta alusta asti ja toimi sitten käytännössäkin.

Tälläkin kertaa hihkuin onnesta radan nähtyäni, sillä siinä oli juuri sellaisia vaikeita keppikulmia, joita olemme viime aikoina treenanneet. Oli siis ihanaa päästä testaamaan ne käytännössä ja osana pitkää rataa. Radalla oli pituutta 32 estettä, ja jo ensimmäisellä treenivuorollamme pääsimme radan loppuun asti! Keppikulmat olivat yhä vaikeita osana rataa, joten sain vain lisäintoa vahvistaa itsenäisiä lähetyksiä kulmasta kuin kulmasta. Sen sijaan Tanja usutti mut irtoamaan kepeiltä enemmän myös eteenpäin, ja tämähän ei meillä vielä syksyn NextOne-leirillä toiminut. Kevään treeneissä olemme vahvistaneet tätä pari kertaa avustajan kanssa, ja nyt Chhaina suoritti kepit joka kerta yhtä hienosti loppuun saakka. En muista, näkyykö videolla pätkää, jossa harjoittelemme myös puomin jälkeen keppejä edeltävän hypyn puolelle jäämistä ja todella suuren kulman persjättöä kepeille. Tanjan ollessa palkkaajana nämäkin toimivat hienosti! Suurin ahaa-elämys koski sitä, että kepeille pitää aina joko viedä tai lähettää. Tuollaiset puomin jälkeen ensimmäisen yrityksen puoliksi sitä ja puoliksi tätä -heitot eivät johda mihinkään...

Treenin aikana saimmekin lopulta joka kohdan toimimaan jossakin kohtaa, eli onnistunut fiilis jäi kyllä. Tanjan kommentit Chhainasta olivat, että se on juuri sopivassa suhteessa kiltti ja ohjauksiin lähellekin tuleva mutta kuitenkin hyvin irtoava. Näin ollen menomme on tasapainoista ja hienoa. Niinhän se onkin. Nyt siis suunnitelmanamme onkin treenata loppukevät esteosaamista niin huippuunsa kuin mahdollista, jotta sitten kolmosissa kisatessamme voin luottaa koiran osaamiseen. Oli hienoa huomata, miten tälläkin radalla oli selvästi hyötyä siitä, että opetin Chhainalle jo esteiden alkeisopetuksessa täyskäännöksiä ja vahvoja valsseja renkaalle! Toukokuussa käymme luultavasti kotikisoissa harjoittelemassa pari kolmosten rataa, mutta varsinaisesti alamme kisata vasta, kun uusi nollienkeruukausi alkaa kesäkuun alussa.

Hoinan kanssa en tosiaan juuri enää koulutuksista maksele, vaan sen kanssa treenaillaan pääasiassa tokoa ihan vain omatoimisesti. Tokopäivään osallistuin vain Sari Kärnän aamuluennon osalta, mutta sepäs olikin jo ihan sellaisenaan omiaan buustaamaan tokointoa - ja valitettavasti myös pentukuumetta... Nyt vapunpäivä onkin vietetty tokon tilannekatsauksia, treenisuunnitelmia ja agilityn kisakalenteria suunnitellen. Onneksi meillä onkin heti huomenna tokotreenit!

Chhainan nollatreenit

Laji: Agility
Koira: Chhaina 3v
Vetäjä: Omatoimitreeni
Paikka: ATT

Ensi viikonlopun kisat Ojangossa jouduimme valitettavasti perumaan Chhainan juoksun (viimeiset päivät meneillään vielä...) takia, mutta kävimme me sentään hallilla vetämässä aikas siistit nollatreenit! Chhaina on saanut vauhtia ja itsenäisyyttä ihan hurjasti lisää! Ei voisi olla paremmat fiilikset kisauran korkkausta odotellessa. :) Tällä hetkellä myös keppien ja kontaktien suhteen fiilis ja varmuus alkavat olla aika hyvällä mallilla.

Chhainan ensimmäiset treenit pentujen jälkeen kisarimoilla

Laji: Agility
Koira: Chhaina 3v
Vetäjä: Omatoimitreeni
Paikka: ATT

Käytiin tänään testaamassa ensimmäistä kertaa, miten agility sujuu 60cm rimoilla pentujen jälkeen. Tavoitteeksi on asetettu kisat kuukauden päähän, joten sikäli näin reilu puoli vuotta synnytyksestä uskallettiin vihdoin kokeilla rimoja kisakorkeuksissa. Koko alkuvuodenhan olemme treenanneet vain mini- ja medirimoilla ja vasta aivan viime treeneissä nostaneet reilusti maksirimojen puolelle 50-55cm.

Itse hypyt menivät todella hyvin, eikä niissä ollut mitään ongelmia. Kun vielä kuukausi on aikaa treenailla, niin ehkäpä tässä uskaltaa pääsiäiskisoista haaveilla. :) Ainoastaan A:n itsenäinen kontakti vaatii selvästi tehotreeniä, ja sama pätee kyllä ainakin keinullekin. Positiivisena yllätyksenä sen sijaan tuli Chhainan hieno irtoaminen kauemmaskin hypylle, joka meni jokaisella kerralla oikein. En ole pitänyt Chhainaa minään Hoinan kaltaisena irtoajana, mutta näköjään sille voi antaa itsenäisiäkin hommia enemmän. :) Kepeille teimme tänään vaikeiden kulmien sijaan sivuetäisyyden sietoa, eikä tuossakaan ollut mitään ongelmia. Ihan hyvältä siis näyttää, vaikkei tänään tehtykään rataa kokonaisuudessaan vaan ainoastaan pieniä pätkiä.

Yksittäisiä treeniklippejä agia ja tokoa

Tällä kertaa ei ole mitään sen ihmeellisempää kerrottavaa treeneistä. Ajattelin vain koota tähän alle muutaman treeniklipin eiliseltä, jolloin Chhainan kanssa palauteltiin mieleen keppien sisäänmenoja ja itsenäisiä kontakteja, ja Hoinan kanssa tehtiin merkin kiertoa noutamatta ja ohjattuun noutoon yhdistettynä. Tällaista pientä hömppäilyä vain. :)

Henkilön Bea S. (@belissahh) jakama julkaisu 20. 02ta 2017 klo 4.30 PST

Henkilön Bea S. (@belissahh) jakama julkaisu 20. 02ta 2017 klo 4.38 PST

Henkilön Bea S. (@belissahh) jakama julkaisu 20. 02ta 2017 klo 4.41 PST

Henkilön Bea S. (@belissahh) jakama julkaisu 20. 02ta 2017 klo 4.35 PST

Kaukojumppaa

Laji: Toko
Koira: Hoina 4,5v
Paikka: Olohuone

Vaikka nykyään ei meinaa olla aikaa pitää kirjaa treenailuista, enkä itse tarvitse merkintöjä enää samalla lailla ilman selkeitä tavoitteita, kyllä me silti yhä treenailemme tokoakin aina silloin tällöin. Viime aikoina tasapainotyyny on ollut ahkerassa käytössä kummankin likan kanssa, ja samalla on herännyt taas uusi innostus jumppailla ruuan antamisen yhteydessä kaukokäskyjä. Hoina osaa vaihdot periaatteessa käskyinä todella hyvin paineettomassa tilassa, mutta silloinkin sen maahanmenotekniikka etenkin seisomisesta on ollut eteen päin tuleva. Tällöin koko sarjan aikana Hoina kyllä liikkuu aivan liian paljon eteenpäin silloinkin, kun tekisi joka vaihdon oikein.

Vaikken tiedä, tulemmeko me enää koskaan starttaamaan varsinaisissa tokokokeissa ihan vain oman liian harvan treenailun vuoksi, tykkään silti opettaa näitä juttuja koiralle - oma fiiliskin on silloin treenatessa huomattavan paljon rennompi. Sittenhän sitä näkee, saanko Hoinan joskus vielä kisakuntoon ylempiin luokkiin. Nyt siis olemme palanneet takaisin ihan perus kaukojumppaan ja muuttaneet ja koodanneet eritoten seisomasta maahanmenoon siirtymistä uudella tavalla lihasmuistiin. Namittaessa tassut tepsaavat aivan liikaa, mutta tällä pienellä maistiaisvideolla näkyy hyvin, että jotakin on saatu uudella käskyllä aikaan. Itse vaan meinaan unohtaa tuon uuden käskyn ja sanon aivan liian usein vanhaa, jolloin koira tulee etutassuilla eteenpäin. Taitaa siis olla uudelleen koodaamisessa vielä työtä ihan omaltakin osaltani! :D Kaikista vaihdoista istumasta seisomaan nousemisesta olen kaikista ylpein, sillä sitä on treenattu kaikista vähiten ja silti se on noin hieno, ainakin näin lähietäisyydeltä.

Video, jonka Bea S. (@belissahh) julkaisi 9. 02ta 2017 klo 2.26 PST

Pientä ratatreeniä ja keppivariaatioita

Laji: Agility ja toko

Koira: Chhaina 2,5v

Vetäjä: Omatoimitreeni

Paikka: ATT

Kävimme tänään tekemässä kauden toiset treenimme, kun flunssa katkaisi inhottavasti aloituksen heti ensimmäisen kerran jälkeen. En kyllä vieläkään ole aivan kunnossa, vaan hengitys vinkui heti pienenkin juoksemisen jälkeen.

Tänään treenattiin hypyillä kääntymistä, vaikka putkensuut ammottivat suoraan edessä, loivia persjättöjä kepeille sekä loppusuoria. Vauhtia Chhainalle on tullut kivasti, vaikka toki nyt alkuun matalammilla hyppykorkeuksillakin on vauhtiin vaikutuksensa. Etenkin puomi on mielestäni nopeutunut.

Hankaliksi treeneissä osoittautuivatkin persjätöt kepeillä, jotka onnistuivat noin puolet kerroista. Jos lähdin tekemään persjättöä tarpeeksi ajoissa, Chhaina hyppäsi kepeiltä helposti pari väliä liian aikaisin ulos, ja jos taas Chhaina sai tehtyä kepit loppuun, olin itse myöhässä ja Chhaina ajautui väärälle puolelleni. Näitä pitää siis treenata paljon lisää, mielellään joskus palkkaavan avustajan kanssa. Toinen hinkattu kohta oli kolmen hypyn loppusuora, jossa keskimmäisenä hyppynä oli rengas. Renkaan yleensä niin varmasti osaava Chhaina alkoi loppusuoralla hypätäkin helposti renkaan sivusta, mikä oli yllätys. Tehtiin siis aika monta renkaalle lähetystä eri etäisyyksiltä, mutta jostain syystä kovasta vauhdista osana rataa Chhaina silti hyppi rengasta vahvistelujenkin jälkeen sivusta. Pätkinä siis onnistui mutta osana rataa ei. Tässäkin avustajaa olisi tarvittu, sillä heittopalkka on auttamattomasti myöhässä, kun joudun ensin katsomaan, menikö suoritus oikein vai väärin ja heittämään vasta sitten.

Lopuksi pienen tauon jälkeen teimme vielä keppejä myös palkkausta varioiden. Ensimmäistä kertaa Chhaina pystyi pari kertaa tekemään kepit oikein etupalkallakin, joten sitä pitää vahvistaa, niin voin alkaa oikeasti etupalkkaa kepeillä hyödyntämään. Tähän asti Chhaina ei ole sitä kestänyt vaan on varastanut välistä. Tänäänkin se sitä teki, mutta saatiin silti pari onnistumistakin. Lisäksi tehtiin heittopalkkakeppejä eri puolilta, myös vahvoilla takaaleikkauksilla. Niistä tuli otettua muutama sählävideokin. Suosittelen äänien vaimentamista! :D

Jäähdyttelyn lomassa teimme myös hyvällä fiiliksellä pitkästä aikaa tokoa hallin parkkipaikalla. Chhaina teki pari luoksetuloa, kaikkia kolmea jäävää käskyä tosi hienosti ne erotellen, lelulla häirittyä perusasentoa, "ruutuun" juoksemista ja stoppaamista sekä eteen (hyppyä ilman hyppyä) irtoamista seisotuskäskyllä. Kaikki menivät tosi hienosti, ja ensimmäistä kertaa alkoi myös tuntua, että Chhaina oikeasti halusi tehdä kaiken mulle oikein tokossakin! Näitä lisää! :)

Pohdintaa ennen tulevaa agilitykautta

Uusi vuosi toi mukanaan myös uuden agilitykauden. Sitä onkin jo odotettu, sillä inaktivoin hallin avaimen koko viime syksyksi pentuprojektin vuoksi. Nyt olemme kuitenkin saaneet fysioterapeutilta Chhainalle luvan palata agilityyn, ja kävimmekin eilen tekemässä vuoden ensimmäiset, pienet keppi- ja kontaktimuistelut. Hyvin muisti likka ne vielä, ja into oli aivan mieletön! Hallin pihassa jo auto kaikui kiljumisen ja haukun sekaisesta mellakoinnista, ja sisälle päästyään Chhaina vain hyppi ja pomppi ja komensi mua jo kiirehtimään!

Tulevalle kaudelle meillä on ihan ykköstavoitteena palata lajiin varovasti ja toivoa, ettei vuodentakainen olkalihaksen revähdys ala oireilla pitkän treenitauon jälkeen. Jos kaikki menee hyvin, kisaamme Chhainan kolmosiin keväällä, ja sehän vaatii vain sen yhden nollan sijoituksella. Muuten kevään tavoitteet ovat ennen kaikkea treenitavoitteita, ja sitten seuraavalla SM-nollien keruukaudella olemme toivottavasti täydessä iskussa. Tulostavoitteista suurin on olla mukana SM-kisoissa 2018.

Nyt keväälle pääsimme mukaan Team NextOneen Tanja Kurikan, Esa Lehdistön ja Anne Talvitien valmennettaviksi. Ajatus tämän merkinnän kirjoittamisesta tulikin leirien ennakkotehtävästä, jossa piti reflektoida omia tavoitteitaan ja taitotasoaan. Lomakkeen täyttely oli suhteellisen helppoa, ja ajattelinkin julkaista osan vastauksistani myös täällä harrastusmuistiossa.

Agilitytaustani:

Olen harrastanut agilityä 10 vuotta ja kouluttanut kaikki 5 agilitykoiraani itse alkeista kisavalmiiksi omatoimisesti treenaten. Lisäksi olen kouluttanut monena kesänä ohjaustekniikka- ja tavoitteellisten ryhmiä Loviisassa. Ensimmäiset agilitykoirani ovat olleet kaksi cavalieria, joista toisen kanssa pääsimme nollaa vaille kolmosiin ennen sydänlääkityksen aloittamista ja toisen kanssa kisasimme SM-finaalissa 2013, minkä jälkeen lopetimme aktiivisen kisauramme. Lisäksi olen harrastanut kolmella bordercolliella. Ensimmäinen jouduttiin valitettavasti lopettamaan juuri saatuani sen kisavalmiiksi, joten sen kanssa ehdimme käymään vain möllikisoissa.

Nykyiset BC:ni ovat Hoina 4,5v ja Chhaina pian 3v. Hoinan kanssa olimme Topteamissä viime kaudella ja luovuimme paikastamme koiran stressin takia, sillä sen vuoksi leirin treeneistä ei tullut juuri mitään. Samasta syystä emme ole onnistuneet tekemään yhtään nollia kisoissa, joten Hoina kisaa hyvin harvakseltaan maksi1:ssä ja harrastelee täst'edes enemmänkin omaksi iloksi samalla minua kouluttaen. Chhaina on nyt aktiivisempi kisakoirani. Viime vuosi on mennyt olkalihaksen revähdystä hoidellessa ja sitten syksy pennutuksessa, joten palaamme lajiin nyt, ja alan panostaa agilityssä ajallisesti ja rahallisesti enemmän Chhainaan kuin Hoinaan.

Tavoitteeni agilityssä:

Omat tavoitteeni ovat joka koiran kohdalla niin korkealla kuin rahkeet riittävät. Chhainan kanssa tavoitteena ovat SM-kisat 2018 ja valioituminen jossakin vaiheessa. Sen pidemmälle asetamme tavoitteita sitten, jos näyttää siltä, että koiralla on mahdollisuuksia sinne. Koulutuksellinen akuutti tavoite on saada Chhainalle kepit ja kontaktit niin hyviksi ja itsenäisiksi, että voin luottaa sen tekevän ne oikeastaan mistä ja miten tahansa. Koska Chhaina on ollut minulle tähän asti kakkosharrastuskoira, sen osaamistasossa on puutteita verrattuna siihen, mille tasolle ne haluan nyt nostaa.

Mitä olen valmis tekemään saavuttaakseni tavoitteeni:

Treenailen pääasiassa itsekseni ja jatkankin niin ainakin kevään ajan. Tavoitteenamme on käydä pari kertaa viikossa hallilla ja treenata nimenomaan eritoten kaikista eniten treeniä vaativia asioita. Rakastan tehdä treenisuunnitelmia ja arviointeja tavoitteista, taitotasosta jne.


Koirani osaamistaso:

Chhainan vahvuudet ovat se syy, miksi alunperin lähdimme kisaamaan heti kisaiän täytyttyä. Chhaina on kiltti ja helppo ohjattava eikä mikään tykki, joten riitti, kun sille opetti esteet. Esimerkiksi tämän vuoden maksien SM-finaalirata oli meistä juuri hauskan näköinen ja onnistuimmekin sen tekemään puhtaasti treeneissä.

Eniten treeniä vaativat kuitenkin itsenäisemmät kepit, kontaktit ja irtoaminen etenkin loppusuorilla – sinänsä siis helppoja juttuja, joita nyt vain alamme treenata. Kaikki esteet Chhaina osaa, mutta kaikki ne vaativat kuitenkin aina myös hienosäätöä ja vaikeustason nostoa. Pituudelle, renkaalle ja muurille on treenattu tiukkojakin käännöksiä ja valsseja. Sen sijaan mitään ohjaustekniikoita Chhainalle ei ole opetettu – niitä on vaan tehty suoraan ja katsottu, tuleeko se niihin. Yleensä ohjaaminen on ollut älyttömän helppoa ja saan keskittyä täysin omaan ohjaamiseeni sillä aikaa kun koira hoitaa hommansa. Chhainalla ei myöskään ole ollut koskaan rimanpudotteluongelmaa. Sen hyppytekniikka on silti joskus vähän kömpelö, mutta niin päin, että se hyppää sitten ne huonot hypyt tarvittavaa korkeammalle ja liian ylös. Tätä tapahtuu etenkin juuri loppusuorilla, minkä vuoksi irtoaminen niillä meneekin nyt treeniin.

Ohjaajan osaamistaso:

Vahvuuksiani on ensinnäkin ehdottomasti se, että olen ohjannut ja kouluttanut viittä täysin erilaista koiraa. Niihin on mahtunut niin rauhallista ohjausta vaativa tykki kuin hoputettavaa ja tsempattavaakin koiraa. Lisäksi koska olen kouluttanut kaikki koirani itse ja treenaankin 90% yksinäni, minulle on kehittynyt vahvat omat tapani kouluttaa esteet ja koirat agilityyn. En myöskään jännitä kisoissa häiritsevästi, vaan pystyn olemaan treeneissä ja kisoissa hyvin samanlainen. Lisäksi löydän yleensä aina helposti omille koirilleni sopivat ohjaukset rataantutustumisessa tai jo ennen sitä ja pysyn niissä. Topteamin aikana huomasin, että radanlukutaitoni on itse asiassa aika hyvä, vaikka tulenkin alunalkaen pikkuseurasta enkä ole juurikaan maksellut säännöllisistä ulkopuolisten kouluttajien treeneistä.

Missä asioissa teemme virheitä kisoissa vs. treeneissä:

Edelliseen lisäten yleensä virheet johtuvatkin Chhainan kanssa kisatessa yksinkertaisesti ohjaajan myöhässä olemisesta, puutteista koiran esteosaamisessa tai toisen koirani kohdalla siitä, ettei se hoida omaa tonttiaan samalla lailla kuin tekee treeneissä. Chhainan kanssa kaikki virheet ovat olleet pikkuvirheitä (väärä putken pää tms.) ja lähes jokainen rata olisi myös ihan yhtä hyvin voinut olla nolla. Samat virheet toistuvat treeneissä, jos teemme ratatreeniä ja jos virheitä ylipäätään tulee. Yleensä treeneissä teemme kuitenkin vain este- tai ratapätkätreeniä, ja kisat ovat sitten se varsinainen ratatreenimme.

Vahvuuteni kisoissa vs. treeneissä:

Olen kisoissa ja treeneissä hyvin samanlainen ja luotan omaan tekemiseeni, etenkin Chhainan kanssa. Nautin tekemisestä kummassakin tilanteessa, ja tilanteesta riippumatta voin aina ainakin lähteä tekemään nollaa Chhainan kanssa. Molemmissa tilanteissa vahvuuteni on myös se, että päätän itse mitä teen, miten teen, suunnittelen hyvin ja toteutan sen. Jos jokin menee pieleen, mietin miksi ja treenaan sitä asiaa lisää. Kisoissa minulla on lisäksi sellainen tapa, että hylkäyksen tultua minulle menee sillä sekunnilla päälle treenimoodi, ja testailenkin loppuradalla sitten omia ja koiran rajoja eli ohjaan riskimmin. Usein se on ollut hyvin kannattavaa ja opettavaista!