Juoksukontaktit osa 2

Laji: Agility
Koira: Chhaina 6kk
Vetäjä: Omatoimitreeni
Paikka: ATT

Kävin taas antamassa Chhainan aamupalat agilitykentällä juoksukontaktitreenien merkeissä. Pikku Chhai oli aivan täpinöissään päästessään kentälle. :) Pentupuomi oli tänään koottuna kentällä, enkä minä tollo osaa sitä purkaa, joten suunnitelmastani poiketen tehtiin sitten jo kulmalla, vaikka tarkoitus oli vetää vielä monta kertaa vain maassa olevalla kontaktilankulla.

Onnistumisprosentti oli kuitenkin heti parempi kuin viimeksi, vaikkakin kaksi onnistuneista toistoista oli kyllä ihan siinä ja siinä... Huti ja läheltä piti -toistot on hidastettu videolla. Lisäksi puomitreenin jälkeen otimme vielä muutaman toiston keinua niin, että Chhaina sai juosta ensin ihan keinun yläpäähän, ja mä kevensin sitten alastuloa, vaikka annoinkin keinun tulla aika vauhdilla alas. Tuo pentu ei kyllä vaikuta keinusta olevan moksiskaan... Kauhealla vauhdilla se ryntää ihan päähän asti niin, että mulle meinaa tulla kiire ottaa vastaan, ja onpahan likka pari kertaa jo tainnut ihan kokonaisen keinun tehdä ilman apujakin. Huomenna olisi tarkoitus mennä uudestaan ja ottaa kontaktitoistojen lisäksi ihan pientä ohjaustreeniäkin. :)

Haaste vastaanotettu! Juoksukontaktit osa 1

Laji: Agility
Koira: Chhaina 6kk
Vetäjä: Omatoimitreeni
Paikka: ATT

Joku on ehkä jo Instagramista saanut vihiä, että päätin yrittää aloittaa juoksukontaktien kouluttamista Chhainalle. Luvassa on siis tylsiä treenipäiväkirjamerkintöjä! Ensimmäisellä kerralla onnistumisprosentti oli liian pieni, vain 80%, kun 20:stä toistosta neljä oli huteja - ja osumistakin pari oli vain yhden tassun vahinko-osumia. Syy tähän lienee liian paksu puomilauta, sillä se oli normaalia puomia paksumpi ja alussa juoksupinnan tulisi nimenomaan olla oikeaa puomia phuempi ja leveämpi. Lisäksi huomasin editoidessa, että jos hetsasin Chhainaa irti päästäessäni, se hyppäsi yli eli suorastaan lensi palkalle. Alkuvaiheessa siis pysytään aika monta treenikertaa ennen vähäistäkään nostamista ja mä pidän suuni kiinni. ;)

Totuus

Laji: Agility
Koira: Hoina 2v ja Chhaina 6kk
Vetäjä: Omatoimitreeni
Paikka: ATT

Tänään tulossa on aika lohdutonta kamaa. Videoin Hoinan treenit ja säästin jokaisen palan treeneistämme videolle siirtymiä ja puhelimen muistin loppumista lukuunottamatta. Video näyttää tismalleen sen, miksi me jättäydyimme pois ryhmätreeneistä: ei tällaisia juttuja voi treenata ryhmässä. Lyhykäisyydessään selitettynä, vaikka kuinka olin vähäeleinen viilipytty ja pitää turhautumiseni piilossa, treenimme eivät juuri etene lähtöviivalta kauemmas. Kun lähtö pysyy, tippuu rima, kun rima pysyy, varastetaan kontaktit, kun kontakti pysyy, tulee seuraava rima alas... Koira, jonka hyppytekniikassa ei ollut mitään vikaa. Mopo vaan lähtee käsistä.

Loppua kohden videolla sentään on näkyvissä toivon pilkahdus, kun Hoina näyttää vastaavan palautteeseen. Sen kanssa pitää rakentaa koko ratasuoritus alusta. Jos joku ihmettelee, mikä tuo lähdön tsippi on, sen idea ei ole saada koiraa tekemään mitään, vaan tarkoitus on ainoastaan, että koira oppii lähdössä odotellessaan, että ennen lähtöä tulee muita sanoja, muuta liikettä - joku muu rituaali kuin lähtö. Välillä koira kohottautui ryhdikkäämmäksi tsipin ansiosta, ja niillä kerroilla kehuin ja palkkasin koiran.

Kaipaisin kommentteja, haukkuja, tsemppisanoja tai sääliä: mitä vain kommentteja. Tällaiset treenit meillä on nyt syksyn ajan vähintään kerran viikossa, eikä niiden aikana meillä ole mitään tavoitteita asetettuna - ei edes lajin pariin palaamisen suhteen. Tänään illalla käydään tekemässä samanlaista harjoittelua möllikisoissa, mutta olen jo mielessäni vaihtanut lajimme rallytokoon. Hoina tarvitsee lajin, jossa se ei kiihdy tai paineistu toiminnasta itsestään, ja koska sellaista lajia ei ole, rallytoko taitaa olla paras vaihtoehto. Tokossakin kun Hoina on nillittävä kone, joka ei silti vastaa treenin hienosäätöön. Se tekee, mutta se tekee sinnepäin ja hullunkiilto silmissä. Tässä sensuroimaton video, mutta varoitan, se voi olla tylsää katseltavaa. :D

Chhaina on onneksi jo kasvamassa hienoksi agilitykoiraksi, jonka mieli on rauhallinen, vaikka vauhtia alkaakin tulla. Ehkä saan siitä kisakaverin. Jotta merkintä ei menisi ihan masisteluksi, niin onhan tässä puolivuotiaan ensimmäinen virallinen agilityvideo. Chhaina on onneksi huoleton! :) Ja oon todella ylpeä itsestäni, että oon saanut opetettua likan leikkimään niin hyvin, että lelu on palkkana aivan yhtä mieluisa kuin makupalatkin!

Neitsytmatkalla hakumetsässä

Laji: Haku
Koira: Hoina 2v
Vetäjä: Kimppatreenit
Paikka: Raisio

Kuten varsinaisesta blogistamme saattoi jo alkuviikosta lukea, meillä oli tänään Hoinan kanssa meidän molempien ihka ensimmäiset hakutreenit koskaan. Mulla ei ollut hajuakaan, mitä oli luvassa, mutta uskoin homman olevan Hoinalle juokseenkin helppoa, kun se kerran löytää metsästä puhelimenkin. Meitä oli viisi koiraa ja kuusi ihmistä, kun herra B tuli myös innostuneena mukaan katsomaan, mistä oli kysymys, ja sai toimia maalimiehenäkin. Onneksi en ollut ainoa, jolla ei ollut lajiin minkäänlaista tuntumaa, joten kyseltiin toisen aloittelijan kanssa ensin roppakaupalla tyhmiä, kun meidät laitettiin heti hommiin maalimiehiksi. Ja sepäs vasta oli hauskaa! :D

Hoina ei tietenkään osaa ilmaista löytöään, koska emme ole koskaan sellaista harjoitelleet ja koska esineethän se on tietysti vain noutanut. Siksi oli hauskaa nähdä, miten muut koirat haukkuivat meidät maalimiehet ensin lyttyyn ja sitten vielä veivät meidän ruuat! :D Jotta Hoina tajuaisi, että sen kuuluu etsiä ihmistä eikä esineitä, se sai nähdä maalimiehen lähdön piiloon, ja kyllähän siitä jo heti käskynodotusvaiheessa näki, että metsään se säntää heti kun vain luvan saa. Pyysin, että maalimies palkkaa heti kehujen kera, koska Hoi ei tosiaan osaa ilmaista. Mietin, että otetaan Hoinan kanssa vaan pari pistoa, mutta kyllähän me sitten otettiin neljä - keskilinjalta kahdesta kohdasta kumpaankin eri suuntaan - kun ei noissa ollut mitään ongelmaa. Keskimmäisessä luulin, ettei Hoina ollut löytänyt maalimiestä, mutta se olikin vaan innoissaan menossa jo seuraavalle. :D Kaikki piilossa olleet sanoivat, että Hoina tuli selvästi hyvin hajun mukana eikä vain polkuja pitkin tuurilla.

Kokemus oli kyllä hauska, ja sovittiin että käydään jatkossakin silloin tällöin treenaamassa. Myös Chhainaa ajattelin ottaa jatkossa mukaan ja opettaa sille perusteet niin, että jos joskus siltä tuntuu, niin kisaamaankaan ei olisi estettä. Ensisijaisesti haku saa kyllä olla meille puhtaasti hömpöttelylaji, sillä me tarvitaan yksi sellainenkin! Alla vielä videota, jossa on kolme toistoa neljästä - pari alamäkeen ja keskimmäinen ylämäkeen kallion yli. Viimeinen toisto on vieläpä maalimiehen näkökulmasta!

Hoina hyppytekniikan peruskurssilla 9.-10.8.-14

Laji: Agility
Koira: Hoina 2v
Vetäjä: Vappu Alatalo
Paikka: Loviisa

Viime viikonloppuna pääsimme vihdoin Hoinan kanssa osallistumaan hyppytekniikan peruskurssille, joka onnekkaasti järjestettiin vieläpä Loviisassa ihan "kotikentällä". Fysioterapeutti suositteli meille viime keväänä Hoinan hyppytekniikan tarkistuttamista, koska likan lantion alue on ollut joka kerralla jumissa ja koska Hoina on rämäpäämenijä ja siksi muutenkin riskirajoilla joka treenissä. Kurssilla tehtiin mm. treenejä, joissa arvioitiin koiran etäisyyden ja korkeuden arviointikykyä, rytmittämistä, painon siirtoa takaosaan ponnistuksessa, jo ponnistuksessa jarruttamista sekä alastulojen laatua.

Oli todella mielenkiintoista päästä sellaiseen oppiin, josta itsellä ei ollut vielä aikaisemmin minkäänlaista kokemusta. Välillä tunsi itsensä kieltämättä aika tolloksi, kun vaikka miten yritti jalkojen ojennusta tai tasapainopisteitä tuijottaa, ei nähnyt yhtikäs mitään. :D Meidän onneksemme uutiset olivat kuitenkin mielettömän hyviä. Olen koonnut videoon alle jokaisen tekemämme treenin ja kouluttajan kommentit Hoinasta. Tiivistetysti palaute oli jotakuinkin seuraavanlaista: Hoina käyttää kroppaansa aivan oikein ja sen on hyppyteknisesti taitava. Ehkä juuri siksi se jumiutuukin, kun käyttää kroppaansa niin täysillä. Hoina tuottaa voimaa hyvin takaa, eikä sillä näy mitään tyypillisiä kiihkeän koiran ongelmia, kuten etupainoisuutta juostessa. Syviä tukilihaksia saa vahvistaa kestävyyden kannalta. Mitään fyysisiä - ei edes takapään tai lantion alueen - ongelmia ei näy hyppäämisessä. Loppuun vielä omistajan lisäys: Hoina oli mielentilaltaan kuin unelma! Se pystyi odottamaan rauhassa vuoroaan vain kolmen metrin päässä suorittavasta koirakosta, odotti paikkamakuussa ennen kuin kutsuin sen kentälle, istui sievästi ja kyttäilemättä paikoillaan viedessäni lelua ja pysyi kaikin puolin järjissään. Jos tämä ihmetyttää, kannattaa käydä lukaisemassa viimeisin merkintä varsinaisen blogimme puolelta.

Toisena päivänä Hoina alkoi aivan selvästi väsyä loppua kohden, mutta niin kävi ryhmässämme kaikille niille koirakoille, joilla hyppytekniikka oli hyvä. Hihkaisen videolla suorastaan "OHO!", kun Hoina viimeisillä toistoillaan vaihtaa täyden etenemisen jonkinasteiseen raviin ja jopa vilkuilee muualle kuin targettiin. Sellaista en ollut nähnyt ikinä aiemmin. :D Videolla kouluttaja arpoi (useammankin koiran kohdalla), vaikuttiko melko teräväkivinen kenttäkin koirien varovaisuuden lisääntymiseen loppua kohden. Kurssin lopuksi meille suositeltiin jokaista kurssilla tehtyä treeniä esimerkiksi perustreenien jälkeen parina palauttavana toistona, sillä mitään varsinaista muiden ylitse noussutta vahvistettavaa ei ollut. Meidät toivotettiin tervetulleeksi marraskuiselle jatkokurssille, mutta hetken asiasta keskusteltuamme kouluttaja oli sitä mieltä, että voimme tulla, jos koemme sen tarpeelliseksi, mutta että emme välttämättä saa jatkokurssista paljonkaan irti. Luultavasti jätämme siis sen väliin ja menemme sitten Chhainan kanssa uudelleen peruskurssille, kun sen aika tulee. :)

Hauskaa oli, että Vappu tunsi Hoinan isän, kehui isäkoiran hyppytekniikkaa ja näki Hoinan yleisessä liikkumisessa paljon samaa kuin Jöstassa. Lisäksi kaivettuani Chhainan ulos autosta, hän kysyi, oliko Chhaina "niitä Päkäpaimenia"? Useimmiten BC-ihmisetkään eivät täällä päin ole tunnistaneet kennelnimeä ollenkaan, mutta Vappu sanoi ajatelleensa heti, että Chhainan on pakko olla Päkäpaimenia, koska hän oli jo aiemmin nähnyt paria Chhain sisarusta. :D Pikkulapseni on siis tunnistettavissa!

Tokon hurmaa toukan kanssa

Laji: Toko
Koira: Chhaina 4kk
Vetäjä: Loviisan seudun koirat
Paikka: Loviisa

Tänään oli meidän toinen kertamme arkitokossa ja vuorossa olivat koirien välistä pujottelu, luoksetulo, hyppyesteeseen tutustuminen sekä perusasennosta maahan meno. Koirien välissä pujotellessa Chhaina sai kävellä vapaasti löysin hihnoin, eikä se vilkaissutkaan muita koiria, kun mammalla oli kuivattuja kalapaloja. ;)

Luoksetulossa otettiin ensin yksi istumaanjättö, joka käytiin palkkaamassa, ja sitten vasta varsinainen luoksetulo. Chhaina jäi ja pysyi kummallakin kerralla yhdellä käskyllä eikä edes nytkähtänyt lähtiessäni, palatessani tai ennen kutsukäskyn antamista. Epäilin hiukan, tuleeko pentu yhdellä eleettömällä "tule"-käskyllä, kun luoksetuloa ollaan palkkailtu todella vähän, mutta tulihan se hienosti. Ei edes epäröinyt yhtään. Riemujuoksua se ei sentään tule - koska se ei kovin helpolla intohalkea mistään - mutta reippaasti kuitenkin. :)

Hyppyesteellä käveltiin ensin yhden lankun yli niin, että ohjaaja käveli koiran mukana esteen vierellä, ja toisella kierroksella koira lähetettiin jo namialustalle esteen yli. Koska Chhai on vielä kovin pieni, hyppy ei ole pentutreenilistalla, mutta tulipahan nyt tutustuttua esteeseen. :) Mitään ihmeellistä ei Chhainan mielessä hypyssä ollut, ja namialustallekin ahne possukka lähti viivana.

Viimeisellä kierroksella otettiin vielä maahanmenoa sivulla. Tähän namien vahva haju oli jo haitaksi, kun Chhai ei mennyt ensimmäisestä käskystä maahan. Toisaalta jahka likka kuunteli käskyä, se meni ensimmäistä kertaa ihan suoraan - kotitreeneissä se on tahtonut perääntyä samalla niin, että takapuoli on vähän kääntynyt mun taakse. Lisäksi Chhai sai tyylipisteitä äärimmäisen leveästä tarjotinotteesta maahan. :D

Chhainan kanssa treenaaminen on todella helppoa, kun se on luonnostaan koko ajan kuulolla. Vaikkei sen kanssa olla juuri treenattu, tuntuu, kuin se osaisi paljon enemmän ja paremmin kuin muut pentuni tähän asti. Ei se kuitenkaan osaa, mutta taitavuus korostuu, kun pentu ei tee liikkeiden välissäkään mitään ylimääräistä tai väärää. Rehellisesti sanottuna Hoina tarvitsisi tätä arkitokoa huomattavasti Chhainaa enemmän. :D

Chhai tauolla

Tokopuolen herättelyä

Laji: Toko
Koira: Chhaina 4kk ja Hoina 2v
Vetäjä: Loviisan seudun koirat
Paikka: Loviisa

Lienee korkea aika herätellä taas vähän treenilokia! Päivittelemättömyys ei onneksi tarkoita, ettemme olisi treenanneet - agilityä ollaan treenattu kummankin kanssa kerran viikossa, mutta en vain ole saanut aikaiseksi tai nähnyt tarpeelliseksi kirjoitella treeneistä. Ihan perusjuttuja ollaan tehty. Tänään aloitimme kuitenkin Chhainan kanssa arkitokon, kun emme pentutokoon enää mahtuneet, ja käytimme Hoinankin kanssa kimppatreenien häiriötä hyväksi.

Kenttä on Chhainalle jo pentuagilitystä tuttu paikka eikä se ole ollut siellä moksiskaan häiriöstä - eikä ollut tälläkään kertaa. Viisi uutta koirakkoa tai uusi kouluttajakaan eivät juuri kiinnostaneet, vaan likka istui tomerana ja tapitti mua herkeämättä silloinkin, kun emme tehneet mitään. Tällä kertaa teimme katsekontaktiharjoituksia, luoksepäästävyyttä, sekä ihmisen että koiran ohituksia, paikoillaan istumista sekä etäisyydellä että koiraa kiertäen ja maahanmenoja.

En ole koskaan tehnyt minkään pennun kanssa niin vähän juttuja kotona kuin olen Chhainan kanssa tehnyt tähän asti, mutta silti likka oli pätevimmästä päästä aikuisten koirien keskellä. :D Olin aivan äimänä, kun likka teki suvereenisti joka jutun: ei noussut morjestelemaan luoksepäästävyyksissä tai pyrkinyt ohitettavien luo, pysyi hienosti 2-3m päässä istumassa ja tosiaan odotti kuuliaisesti ja hötkyilemättä lisähommia silloinkin, kun olisi saanut ottaa aivan rennosti. Pennun katse kävi muissa koirissa alle kymmenen kertaa koko tunnin aikana, ja likka itse vaan on tyyni kuin viilipytty! Mahtilapsi! Ja jottei vaan mikään unohtuisi mainita, niin itse asiassa maahanmenossa vieläpä edistyttiin treenin aikana. Chhaina nimittäin totteli käskyä ensimmäistä kertaa kokonaan ilman käsiapuja!

Arkitokon jälkeen alkoi kisatokoilijoiden omatoimitreenit, joissa otin vain vartin pikakatsauksen Hoinan tokotilanteeseen. Ottamissani lyhyissä seuraamispätkissä likan katse ei laskenut kertaakaan(!!!), mitä ei ole tapahtunut koskaan aiemmin. Oikeaa paikkaa sai vielä korjailla, kun innostunut Hoina tahtoo vähän alkaa edistää. Käytän kehuja ja ääntä vielä joka kerran, jotta saan maksimoitua onnistumiset.

Seuraamisen lisäksi otin myös avoimen liikkeestä jäävät, joissa niin ikään seuraaminen oli ensimmäistä kertaa oikean näköistä! :) En voi kyllin sanoa, miten riemuissani olen tästä edistyksestä! Kaukoissa Hoina otti muiden treenaamisesta häiriötä ja vaati ensimmäiseen ylös nostoon molemmilla yrityskerroilla tuplakäskyn. Koko treenin suola oli kuitenkin prikulleen onnistunut piilopaikkamakuu. Loppukeväästähän Hoina otti jostakin painetta ja nousi ylös siinä vaiheessa, kun olin palaamassa sen luo. Lisäksi se valahti monesti jo maahan mentäessä hieman vinottain, mutta tänään - oi tänään! Koko liike meni kisanomaisesti juuri niin kuin haluan sen menevän. Hoina oli lähtiessäni ja palatessani rauhallisen ja levollisen näköinen eikä edes harkinnut ylös nousemista ennakkoon. Jipii!

Tämänpäiväisen perusteella mulla on niin mahtavat koirat, että ihmettelen, miksi mä lähden tokokentälle aina vaan pitkin kynsin ja hampain. :D Valitettavasti mitään materiaalia ei ole, mutta koitan saada jonkun ensi viikolla videoimaan. :)