Verkkokepit, kontaktit ja muurin takaakierto

Laji: Agility
Koira: Chhaina 11kk ja Hoina 2,5v
Vetäjä: Omatoimitreeni
Paikka: ATT

Me ollaan saatu agi-into takaisin! Chhaina aloitti tällä viikolla ihan aikuisten mölliryhmässä, eli mulla on nyt sitten molemmat likat samalla kertaa treenattavana. Maanantaina oli ekat tuplatreenit, ja vaikka ennalta pelkäsin lämmittelyjen hankaluutta, kaikki sujui yllättävän helposti! Lisäksi pyrin käymään joka keskiviikkoaamu ainakin toisen kanssa tekemässä pienet omatoimitreenit parilla teemalla.

Tänään mulla oli matkassani molemmat paimenet ja teemana olivat kepit, kontaktit ja muurin takaakierrot. Chhaina teki vasta toista kertaa kunnolla verkkokeppejä, eikä niitä ole tarkoituskaan alkaa jankata hirveästi ennen luustokuvia. Kuudella kepillä yritän kuitenkin saada likan innostumaan niistä esteenä ja löytämään sisäänmenon ja sen jälkeen hyvän vauhdin ja that's it. Kokonaisia keppejä aloitellaan vasta loppukeväästä. Lisäksi puomia Chhaina on tehnyt vasta tällä viikolla kokonaisena ekaa kertaa, ja tänään se innostui siitä aivan hulluna! :D Videolta oli pakko leikata pois kohdat, joissa se vaan onnellisena tepastelee puomia päästä päähän ja takaisin... Mutta nuo kontaktit alkavat näyttää senkin osalta tosi hyviltä! Chhailla on meinaan ollut ihmeellinen tapa alkaa peruuttaa kontaktia ylöspäin, kun sen on pitänyt odottaa asennossa. Eipähän ole ainakaan varastamisesta ollut pelkoa! :D

Hoinan kanssa teemoja sovellettiin niin, että Hoinan piti kepeillä ja kontaktilla kestää etupalkka ja lisäksi vielä se, että mä etenen sen edelle. Se pysähtyy kyllä kontakteilla aina pomminvarmasti, mutta maanantain treeneissä lähti aina ilman lupaa etenemään, joten siksi näitä täytyy taas vahvistella. Kontaktitreenin loppupuolella näkyy kuitenkin se meidän ylpeys: jos jotain olen Hoinan kanssa osannut tehdä kunnolla, niin edelleen ne kontaktit! :) Kepeistä puolestaan sai sekin tehdä kuutta vain, kun tarkoitus ei ollut treenata estettä sinänsä vaan sitä mun liikettä.

Muurilla Chhaina on ihanan helppo ja huolellinen, kun taas Hoinan kanssa...no...videolta näkyy upea syy siihen, miksi vihaan Hoinan kanssa kaikkia sivuttaissuuntaisia hyppyjä. Syy on kyllä itsessänikin: Hoinan vauhdissa en vaan ehdi ajatellakaan näyttäväni liikkeitä kunnolla, vaan niistä tulee väkisinkin huitaisuja. Mutta eipä tuo lahopääkään välillä yhtään katso, minne se hyppää... Pelkät muurin takaakierrot sen sijaan onnistuivat senkin kanssa paremmin kuin koskaan aiemmin! :)


Kisainto Hoinan kanssa alkaa niin ikään palailla, kun treenit sen kanssa alkavat mennä niin hyvin. Olen nyt itse jättänyt sen osalta kaikki tavoitteet naulakkoon, ja pyrin pitämään vain hauskaa ja tehdä kaunista agilityä sen kanssa. Täytyy myöntää, että viimeisten parin ryhmätreenin aikana siitä on kyllä saanut olla tajuttoman ylpeä, kun itsekin olen rauhallisempi. Lisäksi kyllästyin lähtöongelmaan totaalisesti ja päätin antaa sen nousta ja hiipiä ne pari askelta. Tiedän tekoni seuraukset. Teen kuitenkin mieluummin edes jonkinlaista agilityä kuin paineistan koiran jo alkuunsa pääsemättä koskaan edes radalle asti. Ainakin toistaiseksi on tuntunut mielettömän hyvältä valinnalta, sillä Hoina ei kuitenkaan varasta eikä ole koskaan varastanut. Se vaan ei pysty istumaan tai pysymään maassa. Jos tämä päätös vie minut lopulta ojasta allikkoon, olkoon niin. Ainakin meillä on ollut sen ansiosta jo monet huiput ja rennot treenit! :)

Videolla ensin upeaa kiljumista autossa,
sitten Chhaina kohdassa 00:25 ja Hoina 03:53

Päkäpaimenten agitreenit vol 1

Laji: Agility
Koira: Chhaina 10kk
Vetäjä: Mila Oravecz
Paikka: Kaarina

Ohhoh! Tämä blogi on kyllä jäänyt aivan säälittävälle päivittelylle. On meillä toki ollut paljon treenitaukoa, mutta ollaanhan me nyt hyvänen aika käyty muutaman kerran omatoimitokoilemassa ja Chhainan kanssa agilitaamassa enemmänkin sitten lokakuun! Josko tämä päivittelijä tästä taas innostuisi...

Meillä oli eilen pienimuotoinen Päkäpaimenten päivä Kaarinassa Purina Centerillä, kun järjestimme yhdeksän bordercollien voimin agilitytreenit Hoinan isän omistajan, Milan, kouluttamana. Paikalla olivat mm. Hoinan veli Urho, Chhainan kaikki kolme siskoa ja kaksi veljeä. Itselläni oli molemmat koirat treenattavina, mutta koska Hoinan videon saan vasta myöhemmin, kirjoittelen tältä erää vain Chhainasta sen, mitä kirjoitan.

Chhainan veli Jokru, siskot Bingo ja Kikka, veli Halo, sisko Keno ja pääjehu itse.
Kuva © Katri Pietilä

Teimme kaksi yhdeksän minuutin treenivuoroa, mikä oli meille aika paljon, kun ollaan tähän mennessä tehty ihan vaan muutaman toiston pätkiä. Chhaina selvästi hidastui loppua kohden - eikä se nyt muutenkaan mikään tykki ole - ja alkoi etsiä juomakippoa kentän laidalta. Hyvin se kuitenkin jaksoi tsempata loppuun asti.

Chhainan treeneissä on se hyvä tai huono puoli, miten sen nyt ottaa, että ne menevät aina tasaisen hyvin, joten niistä on aika tylsä kirjoitella. :P Koska Chhai on helppo ja hidas ohjattava, sen kanssa ei yleensä tapahdu mitään sykähdyttävää. Sen vahvuus on pitkät, sujuvat pätkät jo näin nuorena. Vertauskohteenahan mulla on niinkin reilu vastinpari kuin Hoina, joka on aina ollut tykki ja superpotentiaalinen, mutta jonka kanssa seitsemänkin esteen puhdas pätkä on tuuletusten arvoinen. :D

Olisin saanut varmasti kaikki pätkät hoidettua "nollina" tähänastisellakin ohjaustyylilläni, mutta koska Chhainalle ei ole vielä opetettu mitään tekniikoita, käytimme verkkoa apuna päällejuoksuissa ja takaakierto-persjätöissä. Lisäksi monessa kohdassa Chhain vauhti alkoi hiljetä sen verran, että joko sitä sai työnnellä niin paljon, ettei päässyt ajoissa lähtemään seuraavalle esteelle, tai sitten etenin liian nopeasti ja pentu tuli esteistä ohi mun perässä. Täst'edespäinkin suosin siis lyhyitä vaihtoja, koska haluan, että koira vetää täysillä sen minkä vetää ja sitten vasta löysäillään. :)

Loppuun vielä video, josta kiitos kuuluu - kellepä muullekaan kuin - Miikulle! Videolle hidastin vielä pari Chhainan lähtöä: tykkään, kun se istuu niin ryhdikkäästi ja lähtee oikeasti kunnolla takakropasta ponnistamaan jo heti ekaa askelta! Lisäksi vasta nyt videolta huomaan, että loppupuolella takaakierto-persjätössä Chhaina liukastui ja varoi selvästi sen jälkeen käännöksiä paljon enemmän myös myöhemmin, eli vauhdin hidastuminen saattoi johtua näköjään osittain siitäkin.

Päkäpaimenten omat tokotreenit

Laji: Toko
Koira: Hoina 2v
Vetäjä: Kati Selkämaa
Paikka: Lempäälä

Eilisen Päkäpaimenet-päivän oheen Miikku oli järjestänyt tokokoulutuksen, johon osallistuin Hoinan kanssa. Chhainankin kanssa kyllä hömpöteltiin häiriötreenejä lopuksi, mutta koska tokoa vasta aloitellaan sen kanssa, en katsonut koulutusta kovin hyödylliseksi sille. Sitä paitsi Hoinan kanssa oli miljoona juttua, joihin olisin halunnut kysellä vinkkejä! Päädyin lopulta valitsemaan tunnistusnoudon ja ruudun, koska niissä tarvitsimme vinkkejä seuraavan askeleen ottamiseksi ja toisaalta koska ne ovat myös kivoja liikkeitä. Kentän laidalla pienet intoseuraamisetkin menivät kyllä tosi hienosti! Ensi viikonloppuna voisin koittaa saada avomiehen videoimaan, niin saisi tämänhetkisen tilanteen blogiinkin taltioitua.

Tunnistusnouto

Lähtötilanne: Hoina on tehnyt olohuonetokoissa pari suoraa ja selvää oikean tuomista. Se löytää oman yksittäisenä piilotettuna niin nurmikon kuin puuhakkeenkin seasta ja tietää siis, että tehtävässä haistellaan. Se on kuitenkin epävarma nostosta silloin, kun oman lähistöllä tai ympärillä on muita tunnarikapuloita ja saattaa maistaa vähän jokaista. Periaatteessa liike on siis saatu oikein pari kertaa mutta se ei ole koiralle täysin selvä.

Mitä teimme koulutuksessa: Otin ensin yhden nurmen sekaan piilotuksen varmistaakseni, että Hoina olisi kartalla puuhasta pitkän tauon jälkeen. Sitten koitimme pari kertaa sekalaisen kapulaläjän seasta etsimistä, mutta Hoina maisteli kaikkia ja tarjosi muistaakseni kummallakin ensimmäisellä yrityksellä väärää, mutta ainakin toisella näistä kävi sitten hakemassa oikean, kun en reagoinut väärän tuomiseen. Vaihtelevilla etäisyyksillä kokeilimme sitten vinkkeinä saatuja tapoja.

Vinkki 1: Koira melko lähelle kapulakasaa maahan, sen eteen ja ympärille ripotellaan nameja, joita se ei saa ottaa ennen kuin lupa annetaan. Luvan saatuaan koira syö ensin namit, ja sen jälkeen siitä suoraan käsketään hakea oma. Joku paikalla ollut voi korjata, mutta muistaakseni tässäkin Hoina kokeili muita tai ainakin maisteli - joka tapauksessa jotakin ennen kuin toi oman.

Vinkki 2: Koira lähetetään tavalliseen tapaan kaukaa kapulakasalle mutta pysäytetään ennen kasaa. Koiran annetaan olla pysähdyksissä niin kauan kunnes se näyttää rauhalliselta, jolloin sitten annetaan uudestaan käsky noutaa oma. Jos en väärin muista, niin tämä meni ykkösellä oikein ilman maisteluja!

Ruutu

Lähtötilanne: Koira juoksee hyvällä vauhdilla ruudun takarajalle jätetylle lelulle, saattaa mennä näyttöruudussa kerran ilman ruudussa odottavaa palkkaa oikein mutta useimmiten kääntyy silloin kyselemään lisäohjeita jo ennen ruutua.

Mitä teimme koulutuksessa: Ensin vein tavalliseen tapaan ruudun takarajalle pallon ja lähetin koiran sitten ruutuun. Koira upposi sinne hyvin, mutta kuulemma väärässä mielentilassa - mä en itse erota hullun sävyeroja, kun omissa silmissä koiralla on hullunkiilto silmissä joka jutussa - joten saimme ukaasin lopettaa palkkaamasta lelulla edes ruutua. Seuraavat toistot tehtiin näyttöruutuina niin, että kouluttaja kävi heiluttelemassa ja taputtelemassa ruutua, minkä jälkeen mä lähetin Hoinan tyhjään ruutuun. Kahdella peräkkäisellä toistolla Hoina meni hienosti ruutuun mutta sekä pysähdyskäskyllä että ilman pyörähti kuitenkin ruudusta juuri oikealta ulos ruudusta. Kun odotin tai annoin käskyn korjata, Hoi haki kuitenkin oikeankin paikan. Lelua en saa kuitenkaan heittääkään, joten viimeisellä toistolla teimme niin, että koiran päästessä ruutuun lähdin palkkaamaan sitä sinne ennen kuin se ehti kiepahtaa laidasta ulos. Menin siis ruutuun sen perässä ja palkkasin siinä kohdassa, johon toivoisin sen tulevan.

Kaikki kuvat ottanut Katri Pietilä

Näiden lisäksi kuunneltiin ja saatiin hyviä vinkkejä muiden tokoiluista. Lopuksi otimme vielä piilopaikkamakuun niin, että jokainen koira käskettiin yksitellen maahan ja maasta ylös. Muuten meni todella hienosti, mutta kouluttaja epäili Hoinan hieman piippailleen jossakin vaiheessa muttei ollut aivan varma, kuka se oli ollut. Positiivisin tapahtui kuitenkin treenien ulkopuolella, nimittäin ennen vuoroamme treenasin Hoinan oikeaan mielentilaan niin, että se sai purkaa liian intonsa jo etukäteen. Lisäksi ollessani itse jo kentällä odottelemassa vuoroamme Hoina istui vapaana mutta käskyn alla parkkipaikalla vähintäänkin viisi minuuttia hienosti ja ongelmitta. Kun vuoromme sitten tuli, kutsuin Hoinan kentälle, jolloin se tuli ensimmäistä kertaa ravaten luokseni. En ole vielä aivan varma, oliko se merkki rauhoittumisesta vai pienestä paineistumisesta jo silloin, mutta ainakin treeneissä mielentila oli tosi kiva! :)

Tytöt tykkää

Laji: Agility
Koira: Chhaina 7kk ja Hoina 2v
Vetäjä: Omatoimitreeni
Paikka: ATT

Koska mulla ei ole aikaa kirjoittaa yhtikäs mitään, tässä vain pieni katsaus kummankin tytön muutamiin viimekertaisiin treeneihin. Chhaina aloitti viime maanantaina agilityryhmässä Mynämäellä ja tänään tuli tieto, että pääsemme mukaan myös ensi perjantaina alkavaan penturinkiin ATT:llä! Näiden seurauksena Chhain omatoimitreenit jäävät varmasti lähiviikkoina melko minimiin, sillä mitään tehotreenausta ei ole tarkoitus tehdä vielä. Rimat olen pitänyt alimmilla mahdollisilla ja aion pitää ne siellä pitkään.

Täytyy kuitenkin sanoa, että likka on yllättänyt yhtäkkisellä lajiin syttymisellään ja sitä myöden äkkiä ohjauksen seuraamisen äkkäämisellään niin minut kuin viime viikolla treenikaveritkin. Juoksukontakteista täytynee kuitenkin valitettavasti luopua, sillä siihen paras välineemme, pentupuomi, meni talviunille, enkä ole riittävän taidokas paikallisten oikeiden puomien yksin purkamisessa ja kasailussa.

Myös Hoinan kanssa homma alkaa näyttää taas agilityltä, vaikka samoja typeriä malttivirheitä tapahtuu yhä. Täytyy vaan yrittää juurikin esimerkiksi kepeillä ehtiä jarruttamaan likkaa avokulmissa ja muistaa pitää suu aivan supussa pakollisia käskyjä lukuunottamatta. Tarkoitus olisi mennä kokeilemaan möllejä, jahka aikaa siihen irtoaa, ja sitten toivottavasti virallisiakin. Se taito kun ei ole minnekään hävinnyt...

Juoksukontaktit osa 2

Laji: Agility
Koira: Chhaina 6kk
Vetäjä: Omatoimitreeni
Paikka: ATT

Kävin taas antamassa Chhainan aamupalat agilitykentällä juoksukontaktitreenien merkeissä. Pikku Chhai oli aivan täpinöissään päästessään kentälle. :) Pentupuomi oli tänään koottuna kentällä, enkä minä tollo osaa sitä purkaa, joten suunnitelmastani poiketen tehtiin sitten jo kulmalla, vaikka tarkoitus oli vetää vielä monta kertaa vain maassa olevalla kontaktilankulla.

Onnistumisprosentti oli kuitenkin heti parempi kuin viimeksi, vaikkakin kaksi onnistuneista toistoista oli kyllä ihan siinä ja siinä... Huti ja läheltä piti -toistot on hidastettu videolla. Lisäksi puomitreenin jälkeen otimme vielä muutaman toiston keinua niin, että Chhaina sai juosta ensin ihan keinun yläpäähän, ja mä kevensin sitten alastuloa, vaikka annoinkin keinun tulla aika vauhdilla alas. Tuo pentu ei kyllä vaikuta keinusta olevan moksiskaan... Kauhealla vauhdilla se ryntää ihan päähän asti niin, että mulle meinaa tulla kiire ottaa vastaan, ja onpahan likka pari kertaa jo tainnut ihan kokonaisen keinun tehdä ilman apujakin. Huomenna olisi tarkoitus mennä uudestaan ja ottaa kontaktitoistojen lisäksi ihan pientä ohjaustreeniäkin. :)

Haaste vastaanotettu! Juoksukontaktit osa 1

Laji: Agility
Koira: Chhaina 6kk
Vetäjä: Omatoimitreeni
Paikka: ATT

Joku on ehkä jo Instagramista saanut vihiä, että päätin yrittää aloittaa juoksukontaktien kouluttamista Chhainalle. Luvassa on siis tylsiä treenipäiväkirjamerkintöjä! Ensimmäisellä kerralla onnistumisprosentti oli liian pieni, vain 80%, kun 20:stä toistosta neljä oli huteja - ja osumistakin pari oli vain yhden tassun vahinko-osumia. Syy tähän lienee liian paksu puomilauta, sillä se oli normaalia puomia paksumpi ja alussa juoksupinnan tulisi nimenomaan olla oikeaa puomia phuempi ja leveämpi. Lisäksi huomasin editoidessa, että jos hetsasin Chhainaa irti päästäessäni, se hyppäsi yli eli suorastaan lensi palkalle. Alkuvaiheessa siis pysytään aika monta treenikertaa ennen vähäistäkään nostamista ja mä pidän suuni kiinni. ;)

Totuus

Laji: Agility
Koira: Hoina 2v ja Chhaina 6kk
Vetäjä: Omatoimitreeni
Paikka: ATT

Tänään tulossa on aika lohdutonta kamaa. Videoin Hoinan treenit ja säästin jokaisen palan treeneistämme videolle siirtymiä ja puhelimen muistin loppumista lukuunottamatta. Video näyttää tismalleen sen, miksi me jättäydyimme pois ryhmätreeneistä: ei tällaisia juttuja voi treenata ryhmässä. Lyhykäisyydessään selitettynä, vaikka kuinka olin vähäeleinen viilipytty ja pitää turhautumiseni piilossa, treenimme eivät juuri etene lähtöviivalta kauemmas. Kun lähtö pysyy, tippuu rima, kun rima pysyy, varastetaan kontaktit, kun kontakti pysyy, tulee seuraava rima alas... Koira, jonka hyppytekniikassa ei ollut mitään vikaa. Mopo vaan lähtee käsistä.

Loppua kohden videolla sentään on näkyvissä toivon pilkahdus, kun Hoina näyttää vastaavan palautteeseen. Sen kanssa pitää rakentaa koko ratasuoritus alusta. Jos joku ihmettelee, mikä tuo lähdön tsippi on, sen idea ei ole saada koiraa tekemään mitään, vaan tarkoitus on ainoastaan, että koira oppii lähdössä odotellessaan, että ennen lähtöä tulee muita sanoja, muuta liikettä - joku muu rituaali kuin lähtö. Välillä koira kohottautui ryhdikkäämmäksi tsipin ansiosta, ja niillä kerroilla kehuin ja palkkasin koiran.

Kaipaisin kommentteja, haukkuja, tsemppisanoja tai sääliä: mitä vain kommentteja. Tällaiset treenit meillä on nyt syksyn ajan vähintään kerran viikossa, eikä niiden aikana meillä ole mitään tavoitteita asetettuna - ei edes lajin pariin palaamisen suhteen. Tänään illalla käydään tekemässä samanlaista harjoittelua möllikisoissa, mutta olen jo mielessäni vaihtanut lajimme rallytokoon. Hoina tarvitsee lajin, jossa se ei kiihdy tai paineistu toiminnasta itsestään, ja koska sellaista lajia ei ole, rallytoko taitaa olla paras vaihtoehto. Tokossakin kun Hoina on nillittävä kone, joka ei silti vastaa treenin hienosäätöön. Se tekee, mutta se tekee sinnepäin ja hullunkiilto silmissä. Tässä sensuroimaton video, mutta varoitan, se voi olla tylsää katseltavaa. :D

Chhaina on onneksi jo kasvamassa hienoksi agilitykoiraksi, jonka mieli on rauhallinen, vaikka vauhtia alkaakin tulla. Ehkä saan siitä kisakaverin. Jotta merkintä ei menisi ihan masisteluksi, niin onhan tässä puolivuotiaan ensimmäinen virallinen agilityvideo. Chhaina on onneksi huoleton! :) Ja oon todella ylpeä itsestäni, että oon saanut opetettua likan leikkimään niin hyvin, että lelu on palkkana aivan yhtä mieluisa kuin makupalatkin!