maanantai 4. helmikuuta 2013

Synttäritreenit

Laji: Agility ja toko
Koira: Hoina 9kk
Vetäjä: Oma harjoitus
Paikka: Porvoo


Hoina saapui eilen juuri sopivasti synttäreiksi kotiin. Likka on jo yhdeksän kuukautta! Synttärin kunniaksi (näh, sattumaa se vaan oli) lähdettiin Roosan ja aussipentu Pennin kanssa vähän agittelemaan, kun huomattiin, että käydään treenailemassa samalla hallilla. :)

Otin samaa rataa, jota treenautin lauantaina meidän seuran ryhmälläkin. Rilla-pyrrin blogista löysimme niin mielenkiintoisen putkiviritelmän, että sitä oli pakko testata itsekin! Rimat laitettiin noin viiden sentin korkeudelle. Varsinaisia teemoja radalla olivat putkeen irtoamiset, putkijarrutukset ja jonkinlainen hyppyhurrikaani - joku termiguru voi varmaan kertoa mulle ohjauksen varsinaisen nimen. :D

Esteen ohituksia sattui tällä kertaa huomattavasti useampia kuin yleensä, mutta videolta näinkin, että viskelinkin niissä kohdissa menemään niin kuin olisin kärpäsiä koettanut pimeässä listiä. :D Selkäkin näemmä painui taas kyyryyn - jos se koskaan on vielä suorassa pysynytkään - mutta putkeen irtoamiset toimivat hienosti, myös sokeista kulmista! Tämä ei kuitenkaan ollut tietysti mikään yllätys, kun muistaa, millainen putkihirmu Hoina oli jo nelikuisena... "Hurrikaanikin" oli vanha tuttu, mutta kun sitten yritin vaihtaa sitä vähän maksikoiralle sopivampaan ohjaukseen, oltiinkin ihan sormi suussa. Videoltakin paistaa mun repeily, kun törmäyskurssille joudutaan kerta toisensa jälkeen. Nytpä ainakin tiedetään, mitä halutaan treenata sitten, kun päästään jonkun kouluttajan valvovan silmän alle...

Puomi oli Hoinasta hirmuisen jännittävä tänään. Se ei vaan halunnut mennä puomin alla olevan putken yli ylösmenolla. Kuitenkin alasmenolla olevan putken se kesti ja otti taas kontaktit hienosti monen metrin sivu- ja etuetäisyydelläkin, joten mietin, jännittikö pentu puomia parin kuukauden takaisen keinukokeilun jälkeen. Lopuksi otin muutaman kunnon kiipeämisen varmuuden vuoksi ilman putkia, ja ihan juostenhan tuo napero sen taas teki. :)





Ennen vuoron loppumista ehdin vielä pikaisesti ottaa 5-10 metrin etäisyydellä paikallamakuuta häiriössä eli Roosan ja Pennin tehdessä seuraamisharjoituksia. Tästä kokeilusta tuli erityisen hyvä mieli, sillä Hoina, kasvot toiseen koirakkoon päin, katseli mua lähes koko ajan ja pysyi muutenkin rauhallisesti makuulla - eikä edes valunut lonkalle! :) Näitä pitää selkeästi alkaa ujuttamaan agilitytreenien lomaan, että saadaan häiriötreeniä. Treenien jälkeen käytiin vielä melkein tunnin lenkillä läheisen pellon melkein hankikannolla ja annettiin kooltaan liki identtisten pirpanoiden remuta. Hirveän hyvin ja tasa-arvoisesti ne leikkivätkin takaa-ajokisaa, jossa roolit vaihtuivat jatkuvasti täysin ongelmitta. Hassut naperot! Superkiitos vielä, Roosa, videoimisesta ja kivasta iltapäivästä!

Plussaa edellä mainitusta tokoedistymisestä, hienoista irtoamisista ja kontakteista sekä hyvästä vireestä; miinusta taas omista huolimattomista huiteluistani sekä tietysti noista muista pikku kommelluksista.

8 kommenttia:

  1. Tiedätkö, toi kohta jossa toteat että maxikoiran ohjaamisen harjoittelu on mahdoton tehtävä, niin me Varman kanssa taisteltiin samanlaisen ohjauksen kanssa jokunen tovi ja päädyin tulokseen, että luovutan ja ohjaan toisella tavalla :--D Eli yhdyn samaan, maxien kanssa on vaikeeta ;)

    VastaaPoista
  2. Hehe! Uskon kyllä, että asia helpottuu hieman, kun hypyt tulevat oikeasti kuvioihin. Sitten tuo ipana ei pääsekään niistä ihan läpi juoksemalla! :D Mutta erilaista ja uutta se toki on taas parin vuoden jälkeen..

    VastaaPoista
  3. Hei kiitos ihan superhauskoista treeneistä! Mä nauran katketakseni näille videoille meidän menosta. :D Onneksi teillä näyttää järkevämmältä!! :D
    Pian taas uusiksi!

    VastaaPoista
  4. Mitähän sä taas höpötät... ;) Se teidän meno oli niin hienoa ja Penni on kuitenkin vielä niiiin nuori! Todellakin mahdollisimman pian uudelleen - kimpassa treenailu ja koirien peuhuuttaminen oli oikein hauskaa!

    VastaaPoista
  5. Nojoo, kyllä se rimojen nosto helpottaa ainakin omaa menoa.. Nyt kun neiti vaan voi pinkoa täysiä läpi hyppyjen niin vauhtia tulee sen verran, että suorilla tarvis olla vähintään Usain Bolt, jotta ehtis ohjaamaan : D Mutta toisaalta, koska meillä on tuulen nopeat koirat ni mehän ollaan sitten muutaman vuoden päästä huipulla ?! ;)

    VastaaPoista
  6. Sanos muuta...mutta mitä tuohon huipulle pääsemiseen tulee, niin se jää kyllä nähtäväksi. :D Kunhan SM-tasolla edes pärjättäisiin, niin olisin tyytyväinen. :)

    VastaaPoista
  7. Mulle taitaa riittää se, että pärjätään alueellisesti edes kohtuu hyvin : D Kun ei tuota kokemusta ohjaajana hirveästi ole.. Mutta tavoitteet pitää olla korkealla ;)

    VastaaPoista
  8. Mäkään en nyt aivan tarkoita SM-kisojen mitalisijoja, vaan ylipäätään kolmosissa sijoittumisia, valioitumista ja SM-karkeloihin osallistumista :)

    VastaaPoista

Skriivaakkin sitten pitkä stoori!