Koira: Hoina 3,5v
Vetäjä: Annettu omatoimitreeni (Ville Liukka)
Paikka: ATT
Huh! Aika ei ole millään meinannut riittää videomateriaalin editoimiseen samalla tahdilla kuin olemme treenanneet. Siksi tein tietoisen päätöksen jättää kaikkien Topteam-läksyjen koostamisen aivan seuraavan leirin liepeille. Jotta kuitenkin vältyttäisiin mammuttipostauksilta, raportoin jokaisen valmentajan antamat läksyt erikseen aloittaen nyt Villen ratatreeneistä.
Villen läksyjä harjoittelin ensin Chhainan kanssa, koska hitaammalla koiralla rataprofiilien haltuun ottaminen oli huomattavasti helpompaa - itse kun en ole mestari sellaisissa treeneissä, joissa rata on esteiden sijainnilta sama mutta suoritettava estejärjestys vaihtelee. Villen ratoja onkin tullut otettua useaan otteeseen eri treenikerroilla ja eri koirilla.
Radoilla harjoiteltiin eritoten takaakiertoja, valsseja ja persjättöjä. Rimoja tuli näillä treenikerroilla alas enemmän kuin pitkään aikaan, mutta jätin pudottelut huomioitta. Keskityin mieluummin olemaan siellä, missä haluan oikeasti olla, enkä siellä, missä koira pitää rimat ylhäällä - siedätyshoitoa siis! Lisäksi monessa kohtaa syynä pudottamisiin tai kolahteluihin olivat puhtaasti omat huudahdukseni tai hitauteni. Ohjaamiseni videolla onkin paikoin aivan kamalan huolimatonta, mutta en lähtenyt puuttumaan myöskään siihen vielä tässä vaiheessa tai olemaan turhan ankara itseäni kohtaan. Koska suurin tavoitteemme Topteamissä on nimenomaan kehittää ratavarmuuttamme, ainoa tavoite treeneihin mentäessä oli saada ainakin jokin rata toimimaan puhtaasti. Oli hienoa huomata, että kaiken hinkkaamisen sekaan todella mahtui myös puhtaita jopa 17 esteen ratoja! Enää en siis voi sanoa, ettemme koskaan treeneissäkään olisi tehneet nollaa! :)
Ensimmäisessä treenissä en ajatellut ohjaamisia ollenkaan - opettelin vain radan ja tavoittelin puhdasta suoritusta. Kummallisella kaukoniistolla ja muutenkin väljillä ohjausvalinnoilla saimme kuin saimmekin nollan tehtyä, ja tämä riitti minulle mainiosti. Etuna näillä radoilla toki oli se, ettei minun tarvinnut liikkua ringin keskellä paljonkaan, vaan saatoin antaa Hoinan tehdä hommia rauhassa. Silloinhan yhteistyömme usein toimiikin. Ensimmäinen rata on videolla välillä 0:00-0:45.
Toisella radalla teemana olivat takaakierrot ja persjätöt. Saksalaistakin olisi ollut mahdollisuus kokeilla, mutta jo Chhainan kanssa olin niihin aivan liian hidas. Tämä rata kuului siis erityisesti niihin, jotka minun täytyi ensin testata Chhainan kanssa ennen kuin edes uskalsin haaveilla Hoinan kanssa kokeilemisesta. Koska Chhaina irtoaa takaakiertoihin todella hienosti, jännitin erityisesti Hoinan kykyä todella kuunnella käskyä kiertää este - yleensä kun olen pitkälti vienyt Hoinan takaakiertoon. Yllätyin positiivisesti tässä, joskin välillä toistoissa näkyi myös yksi takaakiertojemme ongelma: mahdottoman tiukasti esteelle tulo niin, että jo Hoinan nenä tai rintakehä pudottaa riman. Myös esteiden ohituksia takaakiertojen ja persjättöjen yhdistelmissä tuli. Oli kuitenkin mukavaa huomata, että treeni ja koiran pakottaminen hyppäämään hyvässä kulmassa ja "kiire"-tilanteissa näytti tepsivän - toistoilla saatiin siis onnistumisiakin.
Lisäksi tuon kakkosradan peilikuvaversiossa kohdasta 1:49 eteenpäin sain kenties koko omatoimitreenikauden palkitsevimman oivalluksen. Ensin nimittäin hakkasin päätä seinään toisto toiston perään eri ohjauksilla koiran silti karatessa aina väärälle esteelle. Kun kuitenkin pysähdyin ajattelemaan ja vertasin omaa ohjaamistani peilikuvana onnistuneeseen versioon, huomasin heti eron omassa toiminnassani!
Villen henkilökohtainen läksy meille oli vastakkaisen käden valssin harjoittelu valssiradalla, joka oli treeniratanamme jo leirillä. Videolla läksykohta rata on tarkalleen välillä 3:14-4:30 ja vastakkaisen käden valssi tapahtuu tuolla kolmannella hypyllä (keskimmäinen kolmesta rinnakkaisesta hypystä) suunnasta riippumatta. Alun kangertelujen jälkeen Hoina alkoi kääntyä todella mukavasti. Videolta toistot nähtyäni hihkuin ääneen, kun näin niin selvästi kerrankin sisäistäneeni itse uuden asian. Palkitsevimman videonkatseluhetkeni koin siis juuri näitä toistoja katsoessani ja niitä leirin räpellyksiin verratessani. Kolmen vuoden jälkeen alkaa tuntua siltä, että me todella kehitymme!
Kohdasta 4:33 videon loppuun saakka oli mielestäni mukavin treenirata. Itselleni se oli hämmästyttävin kokemus siksi, että Hoina todella alkoi sietää vedättämistä ja alkoi välillä vähän liiaksikin varoa takaakiertoja, kun aloin sanoa aina niille lähettäessäni "rauhassa". Näillä treenikerroilla myös itselläni oli paras asenne ja keskittyminen: en heilunut, huitonut, kiristellyt hampaita tai huudellut turhia - päinvastoin hallissa oli Chhainan räksytystä lukuunottamatta hiirenhiljaista. Tältä radalta saadun 17 esteen nollaradan muistan takuulla ikuisesti, ja sen voin jo sanoa antaneen minulle jonkinlaisen rauhan, luottamuksen ja flow'n tunteen. Ei se parasta ohjaamistani ollut, mutta ihan oikeasti kaikkine takaakiertoineen, lähettelyineen ja jopa pienine vedättämisineen kehaisisin suoritustamme omalla koirakonurallamme jo jonkinlaiseksi läpimurroksikin. Lienee siis sanomattakin selvää, että itsearviointi Villen radoilta ei teknisesti ole korkea mutta sujuvuus ja kehityksen näkyminen parhaimmistoamme! :) Kommentoida saa ja pitää!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Skriivaakkin sitten pitkä stoori!