Anu Rikkilän tokokoulutus

Laji: Toko
Koira: Chhaina 4,5v ja Purna 6kk
Vetäjä: Anu Rikkilä
Paikka: ATT

Tänään meillä oli minun järjestämäni tokokoulutus pienellä porukalla: itse treenasin oman vuoroni puoliksi Chhainan ja Purnan kanssa, ja lisäksi Chhainan pojat Narvi ja Passo tulivat mukaan Helsingistä. Chhainan kanssa teemana oli erityisesti kehäänmeno ja jatkuva hallinta, ja Purnan kanssa haettiin vinkkejä noutokapulan kanssa jatkamiseen ja seuraamiseen.

Mähän en ole opettanut vielä kenellekään koiristani mitään kehäänmeno- tai siirtymärutiineja, vaikka Finan ja Hoinan kanssa ollaan kisattukin. Pelkkä suullinen "tässä" on riittänyt aika pitkälle. Chhainan kanssa olen kuitenkin ensimmäistä kertaa törmännyt siihen, että koska se ei kyseenalaistamatta aina tee töitä vaan mulle, niin kaikenlaista haahuilua ja komentohaukkua on ilmennyt. Lisäksi olen aina vain laiskana päästänyt koiran posottelemaan autosta tai kentän laidalta edeltä kentälle. Kentän arvo on siis päässyt nousemaan hurjan suureksi ja minun arvoni koiran silmissä kentän laidalla on ollut aika minimaalinen, kun sillä on niin kiire kentälle. Kaikki tämä johtuu tietysti vain siitä, että minulla ei ole koskaan ollut mitään kiinnostusta tällaisten "vähäpätöisten" (lue ironia) asioiden harjoitteluun - enhän koskaan ole ollut mikään kunnon tokoihminen vaan ainoastaan tykännyt vauhtiliikkeistä. :D

Nyt kun koiran motivaation ylläpitäminen ja minulle tekeminen ovat oikeastaan ainoita meitä tokokokeeseen menemästä estäviä asioita, niin kummasti on tullut omistajallekin motivaatiota laittaa paukkuja niihin. Ja kas, kun otin koiran alusta asti halliin hallitusti, laitoin sen boksiin odottamaan omaa vuoroa, otin sen boksista heti namitukseen perusasentoon ja kentälle mentiin hallinnassa, niin heti lakkasi pakka leviämästä! Kentälle tehtiin vielä agilityhypyistä portti ikään kuin tokokehään, missä käytiin tekemässä aina yksi tehtävä ja tultiin pois. Tätä ehdottomasti jatketaan! Kertaakaan koko 20min pätkällä ei tullut haahuilua, josta olisi täytynyt suoritus keskeyttää, vaan Chhaina teki koko ajan hommia mulle. Kun kuuntelin ohjeita, Chhaina odotti kiltisti maassa ja oli koko ajan valmis jatkamaan. Purnan vuoron jälkeen otettiin vielä Chhainan kanssa pikapätkä seuraamista, mistä saatiin vinkiksi ottaa kuurina taas lyhyempiä, mutta eri mittaisia pätkiä. Chhainakin alkoi nimittäin kuulemma valua seuraamisen jatkuessa matalammalle BC-tyyliin... Kaiken kaikkiaan erinomainen kokonaisuus, ja nyt on syyskuun Karisen Piian tokoista ja tältä päivältä erinomaiset ohjeet hallinnan ja motivaation ylläpitoon kaikkiin tuleviinkin treeneihin! :)

Purnan kanssa teimme perusasentoja, luoksetuloa, seuraamista ja kapuloita. Perusasentoihin neiti tulee todella kivasti aina. Paikallaolo luoksetulossa oli niin ikään tosi hyvä - jopa niin hyvä, että "sivu"-käskystä ei liikkunut askeltakaan. :D Tämän tosin tajusin olevan ihan loogista - olenhan opettanut Purnalle, ettei odotuksesta lähdetä millään hämykäskyillä, vaan ainoastaan "okei":sta. Tähän täytyy siis rakentaa poikkeus "sivu"-käskyyn erikseen, sillä itse sivulletulo oli taas mallikas. Seuraamiseen saimme hyvät vinkit jatkoon - pitkälti samanlaiset kuin Chhainankin kanssa.

Purnan vauhtinouto puisella kapulalla meni upeasti, mutta metalli ei tänään noussutkaan. Ottanen kotona muutaman päivän iltapalakuurin metallin naksutteluun, sillä se on ennen hampaiden vaihtumista ollut suunnilleen yhtä varma kuin puinen. Lisäksi alan vahvistaa käsitargetia ja tuoda sen avulla kapulan nostoja kohti kättä. Myös vauhtinoutoihin voisi alkaa odottaa "jes":in huutamista vähän myöhemmälle. Nyt merkkaan onnistumisen heti Purnan nostaessa kapulan, ettei se vaan edes keksi pudottaa. Erinomaista on kylläkin, että vauhtinoudoissa kapula pysyy suussa ihan minulle asti eikä putoa puolitiehen! :) Kyllä me pennusta ihan mainio tokokoira saadaan. :)

Chhainan pentusetkin olivat jo vallan päteviä, mutta niistä kirjoittelen myöhemmin erikseen Minoon sitte -uutisten puolelle. Sovittiin kyllä, että koitetaan jatkossakin järjestää tällaisia tokotunteja aina silloin tällöin, kun pienellä porukalla on aika helppo järjestää lyhyelläkin varoitusajalla.

Purnan pentutreenikooste videoina syksyltä 2018

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

Henkilön Bea S. (@belissahh) jakama julkaisu Loka 8, 2018 kello 2.38 PDT

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

Henkilön Bea S. (@belissahh) jakama julkaisu Syys 27, 2018 kello 2.34 PDT

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

Henkilön Bea S. (@belissahh) jakama julkaisu Syys 25, 2018 kello 2.23 PDT

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

Henkilön Bea S. (@belissahh) jakama julkaisu Syys 9, 2018 kello 1.42 PDT

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

Henkilön Bea S. (@belissahh) jakama julkaisu Marras 6, 2018 kello 9.07 PST

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

Henkilön Bea S. (@belissahh) jakama julkaisu Marras 19, 2018 kello 1.49 PST

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

Henkilön Bea S. (@belissahh) jakama julkaisu Marras 13, 2018 kello 2.18 PST

Takaisin ajan tasalle!

Jaaha, eipä ole tullut päiviteltyä blogeja lähes ollenkaan tänä vuonna! Kiitos entisen treenikaverimme Sarin kyselyjen, sain taas intoa päivitellä jotakin. Tällaisen tekstin olinkin toukokuussa kirjoittanut jo luonnoksiin asti, joten madalletaan kynnystä palata blogien pariin nyt julkaisemalla tämä ensin. Tämä treeni on siis kuvattu muutaman kasvattini kanssa vietetyistä päivätreeneistä, joissa tehtiin kierros tokoa ja toinen agilityä. Chhaina teki metalli- ja tavallista noutoa sekä ensimmäistä kertaa elämässään myös ohjattua noutoa. Hoina sai lopuksi tehdä yhden ruudun sekä merkin kiertoa erikseen ja ohjattuun noutoon yhdistettynä.

Nämä noudot ovat juuri hyvä esimerkki siitä, että kun Chhaina kerran oppi, miten noudetaan, se noutaa samantien myös metallia ja tekee kokonaista, valmista liikettä kerta toisensa jälkeen, suoraan olohuoneesta treenihalliin vietynä. Ohjatussa noudossa aiemmin sen kanssa on treenattu vain suuntia namikipoilla koiran linjalla ja linjan takana, ja nyt kun se kerran oppi noudon, kokeilin vaihtaa namikipot kapuloihin ja kokeilu meni heti kerrasta oikein. Näin ollen seuraavalla kerralla tiedän, että voin heti laittaa kapuloita koiran linjan taakse. Siispä kun joku yksittäinen juttu opitaan (meillä se oli kapulan pito), niin yhtäkkiä kaikki asiat lähtevät harppauksin eteenpäin ja koira on sen jälkeen aina 100% varma, mitä sen pitää tehdä, eikä koitakaan mitään omia tulkintoja. Enpä olisi ihan heti uskonut, että kapulan pidosta olohuoneessa seuraava askel on melkeinpä suoraan valmis kokeenomainen liike missä vain, millä kapulalla vain!

Hoina puolestaan pääsi lopussa tekemään yhden hienon ruutuun lähetyksen ja seisomaan jäämisen sekä merkin kiertoa. Tähän asti olen käyttänyt vaihdellen käskysanoja takaa tai kierrä, koska niistä koira on tiennyt homman heti. Kuitenkin käskyt ovat olleet niin tuttuja arjestakin, että heti kun ympärillä on muuta, Hoina kiertää mitä vain niistä. Siksi nyt vaihdettiin kerrasta käsky merkkiin, ja kas - kertaakaan ei ollut epäselvyyksiä, kierretäänkö merkki vai kapulat. Koska Hoina osaa ohjatun noudon suunnat, kokeilin sitten uskaliaasti heti käskyn vaihdon jälkeen vielä yhdistää merkin kierron ja ohjatun noudon. Se oli kertakokeilulla selvä homma! Hieman minulla kyllä riemu repesi, sillä uskoin sen periaatteessa voivan onnistua, mutten kuitenkaan ajatellut ihan tosissani, että Hoina tekisi kerrasta kuvion alusta loppuun.

Syksyn aikana olemme tokoilleet vain muutamia kertoja. Päkäpaimenten pentumiitissä pääsimme tokoilemaan Piia Karisen silmien alle Chhainan kanssa. Pääteemana olivat motivaatio ja palkattomuus, koska Chhainaa ei toko kiinnosta yhtään, jollei välitöntä hyötyä ole nähtävillä. Saimmekin tähän hyvät ohjeet, jotka näyttivät toimivan heti. Mustavalkoisesti sanottuna hommia tehdään vain, kun koira on niihin valmis, eikä mitään haahuilua tai sinne päin tekemistä katsota läpi sormien. :)

Shelttipentu Purnan kanssa olen tokoillut jonkin verran Sporttirakin online-pentuvalmennuksessa, omassa olohuoneessa sekä kerran tuuraajina Leena Välimäen nuorten koirien ryhmässä syksyn aikana. Tällä hetkellä Purna osaa perusasennon jo aika hienosti, tekee vauhtinoutoja, osaa odottaa jonkin verran ja tulla kutsusta luokse. On se kerran tainnut ruutuunkin juosta. Tulevana lauantaina pääsemme tokoilemaan sekä Purnan että Chhainan kanssa Anu Rikkilän valvonnassa, ja Purnalle yritän saada kevääksi ihan kokonaisen paikan Lentsun nuorten koirien ryhmään. Pennusta toivoisin ihan kunnon tokokoiraa, ja haluaisin alusta asti tehdä kaikki mahdollisimman oikein. Osaan itse tehdä pohjat melkein kaikkiin liikkeisiin, mutta valvovat silmät ja lisävinkit heti epävarmoissa tilanteissa ovat todella tarpeellisia.

Alla vielä ihan viimeisimpiä agilityjä Chhainan kanssa nyt lokakuussa.

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

Henkilön Bea S. (@belissahh) jakama julkaisu Marras 15, 2018 kello 1.51 PST

Kooste Chhainan juoksu-A:n pohjatyöstä

Laji: Agility
Koira: Chhaina 3,5v
Vetäjä: Omatoimitreeni
Paikka: ATT

Vaikka treeniblogi onkin päivittynyt melko harvoin, me ollaan treenattu koko syksyn ajan sekä ryhmäpaikalla että omatoimisesti Chhainan kanssa. Omatoimitreenit ovat pitkälti keskittyneet juoksu-A:n pohjatyön tekemiseen, ja sitä on nyt tehty seitsemänä treenikertana tähän mennessä. Sen kunniaksi ajattelin laittaa tänne vähän koostetta. Videolla on pätkiä muistaakseni treenikerroilta 1, 4 ja viimeisimpänä tämänpäiväiset 7. treenit. Välivaiheista löytyy videopätkiä Instagramin puolelta, vaikka pitkältipä nuo vaiheet tuossa videolla näkyvät.

Toistaiseksi en ole päättänyt, koska vien pohjatyön esteelle asti, sillä ensin pitäisi päättää, jatkammeko edelleen kohti ensi vuoden SM-kisoja vai lykkäänkö tavoitetta vuodella. Nollia on tähän mennessä vähäisellä kisaamisella kertynyt kolme, joten niitä pitäisi saada lisää, ja silloin tietysti ei voi olla metodinvaihto kesken. Olen antanut itselleni aikaa miettiä helmikuun loppuun saakka, ellei sitten sitä ennen tule luonnostaan niin pitkää kisataukoa, että sillä välillä ehtisin tehdä estetyötä valmiiksi. Nyt kuitenkin sahataan tässä pohjatyössä kaikki maailman vaikeusasteet, jotta työ olisi mahdollisimman pitkällä siinä vaiheessa, kun esteelle siirrytään. :)

Katse ylös mars!

Laji: Toko

Koira: Hoina 5v

Vetäjä: Omatoimitreeni

Paikka: Raisio

Tänään kävimme piiiitkästä aikaa tokoilemassa muuallakin kuin piskuisella takapihallamme. Sekä Hoinan että Chhainan kanssa on lähdetty seuraamisessa tekemään hyvin pienin askelin selvää ylöspäin seuraamista. Chhainallehan seuraamista ei ole koskaan oikein opetettukaan, mutta Hoinan kanssa on seuraamisessa aloitettu jo monta kertaa alustakin tuloksetta. Paineistumisen ja paimenkyyryn dilemmassa alkaa vihdoin näkyä valoa tunnelin päässä. Hoina alkaa oppia, että katso-käskystä ei lysähdetä lysyyn vaan nimenomaan ryhdistäydytään ja kurotetaan ylöspäin. Tämä jos mikä on täysin päinvastaista sille, miten Hoina liikkuu treenimoodissa luonnostaan.

Tänään jopa ihan treenikentällä, missä into on tietysti moninkertainen pihatreeneihin verrattuna, Hoina pelkästään onnistui ryhdikkäänä pysymisessä ja pystyi jopa kurottelemaan ylöspäin hypyn ja noutokapulan aiheuttaman jumivaaran alla. Voihan olla, että Hoiskipoiski vielä 10 ikävuoteen mennessä oppisi vihdoin seuraamaan näyttävästi! :D

Varsinaisista treeneistä emme ottaneet videota, mutta lopuksi halusin itse nähdä Hoinan ryhtiä myös sivusta katsottuna, joten kuvasimme vielä nopeasti pienen "näytön paikan" parkkipaikalla. Hieno pieni tokokoira!

Ps. Myös Chhainan kanssa teimme tänään pari ennätystä. Treeneihin kuului sekä samanlaista seuraamistreeniä kuin Hoinalla että noutokapulan pitoa ja hakua sivulle tuoden, eikä kumpikaan meistä turhautunut kertaakaan! :D On siis ilo kirjoittaa, että tänään treenit menivät molempien kanssa todella kivasti, ja kaikkea "inhottavaakin" saatiin vain ja ainoastaan positiivisesti vahvistettua. Tosin Chhaikun kanssa hyppyesteen yli kutsuttaessa saimme nauraa: ennen oikeaa kutsua heitin ilmoille kaikenlaisia valekäskyjä, kuten "kissa", "missä", "kuka" jne. Chhaina sieti kaikki hyvin yhtä lukuunottamatta... Jostain syystä "peruna" oli kerta toisensa jälkeen ylitsepääsemätön, ja likka lankesi siihen aivan täysin. Minkäs sitä ainaiselle näljälle mahtaa! :D

Keppitreeniä ja puomi-putkierotteluja

Laji: Agility
Koira: Hoina 5v ja Chhaina 3v
Vetäjä: Omatoimitreeni
Paikka: ATT

Käytiin aamulla testaamassa kotihallin uusi nurmi, ja hyvä oli! Pitkästä aikaa treenasin ihan samanarvoisesti kummankin likan kanssa, ja treenit menivät molempien kanssa todella hyvin! Koska ensi viikonloppu on kisaviikonloppu Chhainan kanssa ja viime kisoissa nollat jäivät kepeistä ja kontakteista kiinni, tänään tuli taas vahvistettua niitä. Videot puhukoon puolestaan! Hoinan videokoosteessa taitaa tosin olla yhdessä kohdassa häikkää, kun ainakin itselläni kuva hetkeksi jumittuu, ja sen jälkeen ääni ja kuva menevät eri tahtiin.

Maastotreenejä mökillä

Laji: Haku ja esineruutu

Koira: Chhaina 3v ja Hoina 5v

Vetäjä: Omatoimitreeni

Paikka: Mökki

Viime viikolla pidimme helatorstain yhteydessä pitkän viikonlopun ja suuntasimme mökille ensimmäistä kertaa tänä vuonna. Tarkoitus oli treenata useammatkin eri maastotreenit, mutta lopulta treenasimme vain kerran hakua ja esineruutua. Chhaina teki molempia muutaman piston, Hoina vain pari esineruutua ensimmäistä kertaa painavalla, metallisella esineellä.

Hakutreeneissä otimme ensimmäistä kertaa mukaan avustetun hakuilmaisun, eli piilolla maalimies kannusti Chhainaa haukkumaan. Uskon, että muutaman kerran jälkeen haukku alkaa tulla ilman avustusta, koska Chhaina on sitä jo melkein luonnostaankin tarjonnut. Harmillisesti videon toistossa palkka tulee vielä minulta, mutta jälkimmäisillä kerroilla maalimies palkkasi koiran. Pistoja tehtiin alueen keskivaiheille kummallekin reunalle sekä lopuksi aivan alueen takarajalle keskelle. Kaikki löytyivät hienosti. Ainoastaan ensimmäisen toiston videoin, ja lopuissa keskityin vain treenaamiseen. :)

Esineruudussa Chhainalla oli vielä helpohkoja esineitä, koska tämä taisi olla tyyliin kolmas kerta ikinä esineruutua sille. Esineinä oli pieni pehmoleluavaimenperä, kangaskassi rullaksi käärittynä sekä sukat palloksi muotoiltuna. Kaikki löytyivät hienosti. Kaksi ensimmäistä esinettä tarttui heti suuhun, ja Chhaina juoksutti ne melkein mulle asti, mutta pudotus tapahtui vielä muutaman metrin liian aikaisin. Toisella toistolla (ei enää videolla) kannustin nostamaan uudelleen ja tuomaan lähemmäs. Sukkaparin kanssa tehtiin vain nosto- ja luovutusharjoitusta, mikä olikin sitten Chhainalle turhauttavampaa. Etsimisessä ei siis ole mitään ongelmia, mutta tuota perille asti tuomista pitää vahvistaa. Kuitenkin varsinkin videolla näkyvässä ensimmäisessä pistossa olin todella iloinen, että vaikka Chhaina kävi hakemassa vauhtia lähtöpaikalta useaan otteeseen, se ei kertaakaan lakannut etsimästä eikä kysynyt multa apua, vaan saatoin vain odottaa loppuun asti. Mahtavaa sitkeyttä, vaikka etsiminen kesti!

Mökillä oleva mummi-parkani olisi sitten Chhainan treenin jälkeen halunnut lähteä sen kanssa lenkille samaan aikaan, kun vaihdoimme treenikoiraksi Hoinan. Videolta kuuluu Chhainan epätoivoiset yritykset päästä takaisin treenitantereelle, joten eihän siitä lenkistä mitään tullut, kun Chhaina kuuli treenien yhä jatkuvan Hoinan kanssa. Vielä Hoinankin treenien jälkeen Chhain täytyi käydä varmistamassa, että treenipaikalla oli tosiaan geimit ohi. :D Tästä yrityksestä olla hiljaa ja tehdä nopeat treenit Hoinan kanssa johtui, että Hoinan kanssa tehtiin sitten vain pari vaikeutettua esineruutua. Ensin Hoina haki muovinarukerän, jonka se toi loppuun asti mutta jonka luovutus ei kuitenkaan ollut OK. En sitä kuitenkaan vaatinutkaan, vaan palkkasin jo siitä, että esine tuli ylipäätään sivulle, sillä joskus Hoina on lähtenyt leikkimään löytämiensä esineiden kanssa. :D Painava, metallinen mittanauha löytyi sekin aivan upeasti ja tuotiin hienosti, mutta luovutuksessa se oli selvästi vähän inhottava pitää ja putoili pari kertaa.

Nämä treenithän ovat meille aivan puhdasta aktivointia ja arjen apua mutta varsin mukavaa puuhaa silti! Kyllä mä olen siitä huolimatta vaikeuttanut esineitä Hoinalle ja vienyt näitäkin treenejä kohti parempia suorituksia. Itse nautin tällaisista metsähömpöttelyistä aivan suunnattomasti vastapainona muulle treenille, kun näissä asiat eivät ole niin justiinsa, kun emme ole lajeissa aikeissa kilpailla. Ohjaajalle nämä ovat siis ihania aivot pellolle -treenejä, ja vain ihan parasta puuhaa karvakavereiden kanssa. Ja ne rrrrrrakastavat etsiä niin ihmisiä kuin esineitä! :)

Viikontakaisia tokoja taas

Laji: Toko ja frisbee
Koira: Hoina 5v ja Chhaina 3v
Paikka: Raisio
Vetäjä: Omatoimitreeni

Tiistaina emme päässeet ryhmätreeneihin, joten kävimme taas Ellan, Tepon ja Vilun kanssa treenailemassa jo aamupäivällä. Hoinan treenit tulivat videolle, mutta Chhainasta otimme vain tavallisia valokuvia kuvituskuvaksi tuleviin merkintöihin.

Hoinan kanssa kokeilimme elämämme ensimmäistä kertaa hyppynoutoa. Sehän sujui jo ihan helposti, vaikka kapula lensi aina esteestä vasemmalle. Kaukokäskyjen yksittäisiä vaihtoja otettiin pari kertaa niin, että Ella heilui Hoinan takana liikkeenohjaajana. Ensimmäisillä kerroilla Hoina vain jumitti maassa, mutta ensimmäisen oikean suorituksen palkkauksen jälkeen se onnistui joka kerralla. Toistomäärä pidettiin pienenä näissä molemmissa, koska halusin vain kokeilla niitä ja palkita varmat onnistumiset.

Myös ruutuun juoksemisia otettiin taas niin, että sinne piti jäädä seisomaan, ja kyllähän se vaan vieläkin tarjosi sitä suoraa maahanmenoa. On tässä jo mietitty, että mitä sitten, jos se vaan menisikin suoraan maahan... Ensimmäisellä toistolla Hoina ei edes juossut ruutuun asti vaan vaati toisen käskyn, eikä se silloinkaan mennyt maahan kuin vasta ruudussa. Kaipa se siis sentään ruudun rajat on sisäistänyt. :D Lopulta käskyä vaihtamalla saatiin pari seisomaan jäämistä, ja kyllä mä meinaan jatkossakin sitä seisomista kaikesta huolimatta vahvistaa. Sitten vain kokeessa lienee parempi sanoa varmuuden vuoksi, että koira menee suoraan maahan, kun niinhän se luultavasti silti tekee. :D

Ennen treenejä olin lämmitellyt koirat hyvin, koska halusin heitellä molemmille koirille vähän frisbeetä. Ja kyllähän molemmat tytöt niitä komeasti nappailivatkin niillä kerroilla, kun heittoni onnistuivat. Sehän se on tuossa lajissa vaikeinta! Chhainan kanssa tehtiin myös läheltä pystyheittoja ja erilaisia hyppykoppeja.

Chhainakin teki ruutuun juoksemisia, alokkaan ja avoimen luokan hyppyä eli käytännössä testasi kummankin hyppyesteen ja juoksi yhden luoksetulon. Treenit olivat kaiken kaikkiaan onnistuneet, sillä virheitä ei juurikaan tullut ja jos tuli, ne saatiin hyvin korjattua. Paljon ja tiheästi palkkaa kiteyttänee treenien olemuksen. Autossa kotimatkalla olikin Ellan kanssa puhetta siitä, miten meidän tottelevaisuustreenit ovat parantuneet ilmiömäisesti heti, kun olen alkanut suunnitella ne ennakkoon ja pysynyt suunnitelmassani. Kyllä se vaan kannattaa!

Videopäiväkirja edellisistä tokotreeneistä

Laji: Toko
Koira: Hoina 5v ja Chhaina 3v
Vetäjä: Omatoimitreeni
Paikka: Raisio

Koska tämä treenimerkintä on jo niin paljon myöhässä, laitan tällä kertaa vain videot, joihin olen kommentoinut suorituksia. Teimme kaksi treenikierrosta kummankin koiran kanssa. Päällimmäisenä fiiliksenä mieleen jäi, että virheidenkin jälkeen saatiin onnistumisia. Suurin harmitus jäi siitä, että edelleen palkkailin Hoinaa aivan liian edessä olevista seuraamisista, mutta luulen, että sen kanssa seuraaminen saa olla sitä mitä on. Jos vain saan siihen vähän enemmän iloa ja katsekontaktia, niin olkoon. Seuraavan koiran kanssa sitten. :D

Treeniaiheet olivat Hoinan kanssa tunnarin kokeilu, seuraaminen, kapulan luovutus ilman lopun perusasennosta innoissaan pois hyppäämistä sekä luoksetulojen pysäytysten ennakoimattomuus. Chhainalla teemat olivat ruutuun juokseminen, kapulan pito, ohjatun noudon suunnat ja merkin kierto.

Aamusella olemme menossa jo seuraaviin treeneihimme, joten en jää näitä nyt tämän enempää vatvomaan. Itselle tuli hyvin selväksi, miksi joissakin jutuissa tuli virheitä. Suurin oma moka Chhainan treeneissä oli se, että tein ruutua samoilla tötsillä, joilta olen palkannut pentutreeneissä Chhainalle ohjatun suuntia. Se siis tsekkasi ensin tötsät, eikä suinkaan juossut ruutuun. Muistaisinkohan ottaa huomenna toiset tötsät mukaan?

Ryhmätokon suuri palkkaoivallus

Laji: Toko
Koira: Chhaina 3v ja Hoina 4,5v
Paikka: Raisio
Vetäjä: TPH

Viikonlopun tokoluennosta innostuneena loin tosiaan tälle päivälle ihan kirjoitetun treenisuunnitelman, ja ajattelin myös purkaa treenit heti tänne. Päivän treeneihin sisältyi yksi mieletön ahaa-elämys. Aiemmin päivällä testasimme kotona myös uutta alokkaan hyppyä.

Chhainan kanssa testattiin ALO-kaukojen toimivuutta uudessa paikassa, tehtiin pari ruutuun juoksua ja otettiin katsekontaktia sivulla. Näiden lisäksi teimme paikkamakuuta kokeillen, kuunteleeko koira vain minun käskyjäni vai meneekö se maahan tai nouseeko se sivulle jo toisten käskyistä. Lyhyesti tiivistettynä kaukot eivät toimineet samalla lailla kentällä kuin kotona, joten niitä vahvistettiin palkalla. Taakse laitettiin myös heti liikkeenohjaaja heiluttelemaan käsiä, ja aivan lopuksi onnistuimmekin saamaan hyvän suorituksen myös liikkurihäiriöllä. Ruutuun Chhai juoksi hyvin lelulle, mutta se ei kestänyt tapaani huutaa jo ruutuun juoksemisiin "muodon vuoksi" pysäytyssanaa, vaan sitten se jätti ottamasta lelun kokonaan. Niinpä vahvistettiin pelkkää juoksemista ilman pysäytyssanaa. Paikkiksessa todellakin omien käskyjen kuuntelu oli vaikeaa, eli sivulla maassa pysymistä pitää vahvistaa myös kentällä paljon. Katsekontaktissa ei saatu yhtään oikeasti hyvää palkkausta, vaan Chhaina oli omaan mieleeni liian laama, joten jätimme ne treenit lyhyeen.

Hauska treeniklippi by @ellakaij 😊 Näyttää siltä kuin Chhai osais kovinkin hyvin, vaikka oikeesti tää ei ollut hyvä suoritus (olis pitäny jäädä seisomaan ja meni liian reunaan). 😆 #bordercollie #obediencetraining #obedience #toko #tottelevaisuus #itsabordercolliething

Henkilön Bea S. (@belissahh) jakama julkaisu 2. 05ta 2017 klo 15.29 PDT

Hoinan kanssa teimme ainoastaan ruutuun juoksua ja sinne seisomaan jäämistä sekä yhden täydellisen merkin kierron. Ruudun ensimmäinen toisto oli taas täydellinen, JOS haluaisin, että koira menee suoraan maahan. Haluan kuitenkin sen jäävän seisomaan, joten sitten palkkasin huomattavasti lyhyemmästä matkasta lähetettynä vain seisomaan jäämiset vaihtelevasti sekä leikkimällä koiran kanssa ruudussa että heittämällä palkkalelun. Hoinan kanssa treenaamisesta jäi todella hyvä mieli, ja kentän laidalla kehuttiinkin Hoinan suoritusten näyttävyyttä - intoa kun on kuin pienessä kylässä.

Pitkin treenejä ihailin toisten koirien upeita seuraamisia tiiviillä katsekontaktilla, ja ihmettelin ääneen, miten kummassa olen saanut jokaisen koirani seuraamiset katsekontaktittomiksi, vaikka en ole koskaan palkannut mistään muualta kuin ylhäältä päin. Järjestään kaikki koirani painavat päänsä lysyyn jo seuraamiskäskystä, Hoina pahiten. Vetäjämme Anu siinä sitten totesi, että lähellä oloa inhoavat koirat, kuten Hoina, voivat ahdistua myös läheltä palkkaamisesta. Silloin paremmin voi toimia vapauttaminen kauempana olevalle palkalle. Samassa tajusinkin, että ehkä juuri viime aikoina käytetty etäpalkka onkin syy siihen edistykseen, jota olen Hoinan seuraamisessa nähnyt. Niinpä kokeilin etäpalkkaa vielä kotipihassa kummankin kanssa, ja kappas kun oli hienoa tekemistä molemmilla. Ei huono oivallus!

Vappu ja Päkäpaimenten päivä

Vappua edeltävän viikonlopun vietimme Tampereen ja Lempäälän suunnalla, kun Päkäpaimenilla oli kaksipäiväinen kasvattitapaaminen. Me yövyimme mummulassa Tampereella, ja koulutuspäivistä osallistuimme vain agilitypäivään ja vain Chhainan kanssa. Agilityjä veti tälläkin kertaa oman porukan Tanja Kurikka.

On perin kummallista, miten eri tavoin voi ratoihin suhtautua eri koirien kanssa. Chhainan kanssa nautin siitä, että mitä enemmän on haastetta, sitä enemmän syttyy into ja voittaja-asenne. Chhainan kanssa en pyytele anteeksi mitään, vaan katson rataa, innostun, suunnittelen suhteellisen varmoin ottein ohjaukset ja pitäydyn niissä. Yleensä valitsemani suunnitelma myös toimii käytännössä, koska harrastuskumppanini hoitaa tonttinsa tunnollisesti ja on maailman paras! Oli sitten treeni tai kisa, niin oma mielentilani on aina sisukkaan voittajan. Se on melkoisen uutta ja ihanaa vieläkin. Hyvä esimerkki on se, että kysyin Tanjalta, miten hän oli ajatellut/tekisi lopun viimeisen putken: pimeänä putkikulmana sen takaa (kuten me teimme) vai putken edestä. Tanja vastasi yhtä, ja minä totesin vain että OK ja tein silti toisin, koska se tuntui hyvältä ajatukselta alusta asti ja toimi sitten käytännössäkin.

Tälläkin kertaa hihkuin onnesta radan nähtyäni, sillä siinä oli juuri sellaisia vaikeita keppikulmia, joita olemme viime aikoina treenanneet. Oli siis ihanaa päästä testaamaan ne käytännössä ja osana pitkää rataa. Radalla oli pituutta 32 estettä, ja jo ensimmäisellä treenivuorollamme pääsimme radan loppuun asti! Keppikulmat olivat yhä vaikeita osana rataa, joten sain vain lisäintoa vahvistaa itsenäisiä lähetyksiä kulmasta kuin kulmasta. Sen sijaan Tanja usutti mut irtoamaan kepeiltä enemmän myös eteenpäin, ja tämähän ei meillä vielä syksyn NextOne-leirillä toiminut. Kevään treeneissä olemme vahvistaneet tätä pari kertaa avustajan kanssa, ja nyt Chhaina suoritti kepit joka kerta yhtä hienosti loppuun saakka. En muista, näkyykö videolla pätkää, jossa harjoittelemme myös puomin jälkeen keppejä edeltävän hypyn puolelle jäämistä ja todella suuren kulman persjättöä kepeille. Tanjan ollessa palkkaajana nämäkin toimivat hienosti! Suurin ahaa-elämys koski sitä, että kepeille pitää aina joko viedä tai lähettää. Tuollaiset puomin jälkeen ensimmäisen yrityksen puoliksi sitä ja puoliksi tätä -heitot eivät johda mihinkään...

Treenin aikana saimmekin lopulta joka kohdan toimimaan jossakin kohtaa, eli onnistunut fiilis jäi kyllä. Tanjan kommentit Chhainasta olivat, että se on juuri sopivassa suhteessa kiltti ja ohjauksiin lähellekin tuleva mutta kuitenkin hyvin irtoava. Näin ollen menomme on tasapainoista ja hienoa. Niinhän se onkin. Nyt siis suunnitelmanamme onkin treenata loppukevät esteosaamista niin huippuunsa kuin mahdollista, jotta sitten kolmosissa kisatessamme voin luottaa koiran osaamiseen. Oli hienoa huomata, miten tälläkin radalla oli selvästi hyötyä siitä, että opetin Chhainalle jo esteiden alkeisopetuksessa täyskäännöksiä ja vahvoja valsseja renkaalle! Toukokuussa käymme luultavasti kotikisoissa harjoittelemassa pari kolmosten rataa, mutta varsinaisesti alamme kisata vasta, kun uusi nollienkeruukausi alkaa kesäkuun alussa.

Hoinan kanssa en tosiaan juuri enää koulutuksista maksele, vaan sen kanssa treenaillaan pääasiassa tokoa ihan vain omatoimisesti. Tokopäivään osallistuin vain Sari Kärnän aamuluennon osalta, mutta sepäs olikin jo ihan sellaisenaan omiaan buustaamaan tokointoa - ja valitettavasti myös pentukuumetta... Nyt vapunpäivä onkin vietetty tokon tilannekatsauksia, treenisuunnitelmia ja agilityn kisakalenteria suunnitellen. Onneksi meillä onkin heti huomenna tokotreenit!

Chhainan nollatreenit

Laji: Agility
Koira: Chhaina 3v
Vetäjä: Omatoimitreeni
Paikka: ATT

Ensi viikonlopun kisat Ojangossa jouduimme valitettavasti perumaan Chhainan juoksun (viimeiset päivät meneillään vielä...) takia, mutta kävimme me sentään hallilla vetämässä aikas siistit nollatreenit! Chhaina on saanut vauhtia ja itsenäisyyttä ihan hurjasti lisää! Ei voisi olla paremmat fiilikset kisauran korkkausta odotellessa. :) Tällä hetkellä myös keppien ja kontaktien suhteen fiilis ja varmuus alkavat olla aika hyvällä mallilla.

Chhainan ensimmäiset treenit pentujen jälkeen kisarimoilla

Laji: Agility
Koira: Chhaina 3v
Vetäjä: Omatoimitreeni
Paikka: ATT

Käytiin tänään testaamassa ensimmäistä kertaa, miten agility sujuu 60cm rimoilla pentujen jälkeen. Tavoitteeksi on asetettu kisat kuukauden päähän, joten sikäli näin reilu puoli vuotta synnytyksestä uskallettiin vihdoin kokeilla rimoja kisakorkeuksissa. Koko alkuvuodenhan olemme treenanneet vain mini- ja medirimoilla ja vasta aivan viime treeneissä nostaneet reilusti maksirimojen puolelle 50-55cm.

Itse hypyt menivät todella hyvin, eikä niissä ollut mitään ongelmia. Kun vielä kuukausi on aikaa treenailla, niin ehkäpä tässä uskaltaa pääsiäiskisoista haaveilla. :) Ainoastaan A:n itsenäinen kontakti vaatii selvästi tehotreeniä, ja sama pätee kyllä ainakin keinullekin. Positiivisena yllätyksenä sen sijaan tuli Chhainan hieno irtoaminen kauemmaskin hypylle, joka meni jokaisella kerralla oikein. En ole pitänyt Chhainaa minään Hoinan kaltaisena irtoajana, mutta näköjään sille voi antaa itsenäisiäkin hommia enemmän. :) Kepeille teimme tänään vaikeiden kulmien sijaan sivuetäisyyden sietoa, eikä tuossakaan ollut mitään ongelmia. Ihan hyvältä siis näyttää, vaikkei tänään tehtykään rataa kokonaisuudessaan vaan ainoastaan pieniä pätkiä.

Yksittäisiä treeniklippejä agia ja tokoa

Tällä kertaa ei ole mitään sen ihmeellisempää kerrottavaa treeneistä. Ajattelin vain koota tähän alle muutaman treeniklipin eiliseltä, jolloin Chhainan kanssa palauteltiin mieleen keppien sisäänmenoja ja itsenäisiä kontakteja, ja Hoinan kanssa tehtiin merkin kiertoa noutamatta ja ohjattuun noutoon yhdistettynä. Tällaista pientä hömppäilyä vain. :)

Henkilön Bea S. (@belissahh) jakama julkaisu 20. 02ta 2017 klo 4.30 PST

Henkilön Bea S. (@belissahh) jakama julkaisu 20. 02ta 2017 klo 4.38 PST

Henkilön Bea S. (@belissahh) jakama julkaisu 20. 02ta 2017 klo 4.41 PST

Henkilön Bea S. (@belissahh) jakama julkaisu 20. 02ta 2017 klo 4.35 PST

Kaukojumppaa

Laji: Toko
Koira: Hoina 4,5v
Paikka: Olohuone

Vaikka nykyään ei meinaa olla aikaa pitää kirjaa treenailuista, enkä itse tarvitse merkintöjä enää samalla lailla ilman selkeitä tavoitteita, kyllä me silti yhä treenailemme tokoakin aina silloin tällöin. Viime aikoina tasapainotyyny on ollut ahkerassa käytössä kummankin likan kanssa, ja samalla on herännyt taas uusi innostus jumppailla ruuan antamisen yhteydessä kaukokäskyjä. Hoina osaa vaihdot periaatteessa käskyinä todella hyvin paineettomassa tilassa, mutta silloinkin sen maahanmenotekniikka etenkin seisomisesta on ollut eteen päin tuleva. Tällöin koko sarjan aikana Hoina kyllä liikkuu aivan liian paljon eteenpäin silloinkin, kun tekisi joka vaihdon oikein.

Vaikken tiedä, tulemmeko me enää koskaan starttaamaan varsinaisissa tokokokeissa ihan vain oman liian harvan treenailun vuoksi, tykkään silti opettaa näitä juttuja koiralle - oma fiiliskin on silloin treenatessa huomattavan paljon rennompi. Sittenhän sitä näkee, saanko Hoinan joskus vielä kisakuntoon ylempiin luokkiin. Nyt siis olemme palanneet takaisin ihan perus kaukojumppaan ja muuttaneet ja koodanneet eritoten seisomasta maahanmenoon siirtymistä uudella tavalla lihasmuistiin. Namittaessa tassut tepsaavat aivan liikaa, mutta tällä pienellä maistiaisvideolla näkyy hyvin, että jotakin on saatu uudella käskyllä aikaan. Itse vaan meinaan unohtaa tuon uuden käskyn ja sanon aivan liian usein vanhaa, jolloin koira tulee etutassuilla eteenpäin. Taitaa siis olla uudelleen koodaamisessa vielä työtä ihan omaltakin osaltani! :D Kaikista vaihdoista istumasta seisomaan nousemisesta olen kaikista ylpein, sillä sitä on treenattu kaikista vähiten ja silti se on noin hieno, ainakin näin lähietäisyydeltä.

Video, jonka Bea S. (@belissahh) julkaisi 9. 02ta 2017 klo 2.26 PST